Valmentavan johtamisen ensimmäinen steppi on yksilöiden aito tunteminen. Vain tuntemalla itsensä ja johdettavat, johdettavien persoonallisuudet ja vahvuudet, valmentava johtaja voi auttaa johdettavia kehittymään kohti omaa täyttä potentiaaliaan. Tämä on hyvä alku menestyvän tiimityön rakentamiseen, mutta siihen liittyy myös muutama muu tärkeä asia. Siinä tämän kirjoituksen tausta.

”Niin valmentajan kuin yritysjohdonkin pitää tunnistaa, missä kukin on hyvä. Se luo hyvää itseluottamusta ja tätä kautta syntyy myös menestystä” – Henrik Dettmann

Koripallovalmentaja Henrik Dettmann avasi Verkkouutisten artikkelissa (artikkeli) 15.4.2018 näkemystään ihmiskäsityksestä ja sen merkityksestä ihmisten johtamisessa. Artikkelissa hän mainitsee, että ”urheiluvalmennuksessa, kuin myös työelämän yritysjohdossa, on kyse pitkälti samasta asiasta. On tunnistettava erilaiset ihmiset ja näiden vahvuudet ja saatava ihmiset pelaamaan yhteen”. Tämä on hyvä kiteytys 👍menestystä tavoittelevan tiimin johtamisideasta.

Artikkelissa Dettmann avaa tätä johtamisfilosofiaa erilaisin eläinesimerkein. Hän on hyödyntänyt tätä johtamismallia urheiluvalmennuksessa, mutta samat ajatukset ovat sovellettavissa erilaisiin työelämän työympäristöihin. Näitä ihmisten persoonallisuuksia kuvaavia eläinesimerkkejä Dettmann kuvaa seuraavasti:

– Puuma, joka on esimerkiksi se yrityksen myyntitykki, joka on määrätietoinen ja hoitaa kaupat himaan.

– Kotka, joka liitelee, näkee visioita ja osaa katsoa kauemmas

– Delfiini, joka on täydellinen team worker. Hän on kuin rakennusinsinööri. Noudattaa sääntöjä ja pitää sovitusta kiinni. Jos on tiukka peli ja viimeinen aikalisä, delfiinin pitää päästä pelaamaan sellaista peliä, jota on harjoiteltu. Hän ei pysty välttämättä hallitsemaan muutosta.

– Hai on se, joka ui siellä vedessä. Hän ei paljon hötkyile, mutta kun on aika tehdä ratkaisuja, hän iskee.

Olen itsekin tutustunut koripallon pelaaja- ja valmentajaurallani eläinesimerkkeihin. Alussa mainitsin, että ihmisten persoonallisuuksien ja vahvuuksien tunteminen on hyvä alku menestyvän tiimityön rakentamiseen, mutta siihen liittyy myös muutama muu tärkeä asia:

1. Tiimityöstä ja tiimityön johtamisesta puhuvan ihmisen omilla kokemuksilla ja omalla persoonallisuudella on merkitystä siihen, minkälainen tiimityön dynamiikka hänen mielestään toimii tuloksekkaasti => kuten nobelisti Daniel Kahneman tämän kapeakatseisuutemme kiteyttää => WYSIATI = What You See Is All There Is

Me kaikki olemme yksilöjä, omia ainutlaatuisia persoonia. Myös he, jotka johtavat erilaisia tiimejä. Otan tästä vertauskuvan omasta harrastuksestani, koripallosta. ”Kun koripallossa hyökätään ja joku antaa vapauttavan syötön toiselle, joka tekee korin. Toiset meistä ovat niin tyytyväisiä omaan korin tekemiseen, että he eivät oivalla kiittää sitä pelaajaa, joka antoi heille vapauttavan syötön. Toiset taas ymmärtävät syötön merkityksen ja kiittävät syötön antajaa. He ymmärtävät, että onnistuminen on yhteistyön tulos, ei heidän ainutlaatuisen viimeistelyosaamisen taidonnäyte”

“You can pick captains, but you can’t pick leaders. Whoever controls the locker room, controls the team” – Don Meyer

Hän, joka kiittää syötöstä, on luonteeltaan ja opeiltaan erilainen tiimiläinen kuin hän, joka jättää kiittämättä ja pitää onnistumistaan oman osaamisensa todistamisena. Vastaavia esimerkkejä löytyy kaikilta elämänaloilta. Eli näemmekö vain oman ainutlaatuisuutemme, vai ymmärrämmekö, että oma onnistumisemme oli yhteistyön tulos, jossa kanssatoimijoilla oli suuri merkitys.

Tiimin vetäjän oma persoonallisuus, kokemus ja opit vaikuttavat siihen, minkälaiseen tiimityön malliin hän itse uskoo ja minkälaiseen malliin hän valmentaa omia tiimiläisiään.

Meidän oma persoonallisuus ja omat kokemukset tiimityöstä muodostavat meidän oman näkemyksen menestyvästä tiimityöstä. Jos meillä ei ole kokemusta terveestä ryhmädynamiikasta, me emme ehkä ymmärrä terveen ryhmädynamiikan mahdollisuuksia ja tärkeyttä.

2. Yksilöiden johtamisen kannalta yksilöiden persoonallisuuksien tunteminen tiimissä on hyvä asia, mutta tiimin yhteistyön mahdollisuuksia ei voi arvioida yksilöiden persoonallisuuksien tuntemisen kautta

 Jos tiimin mahdollisuuksia arvioidaan vain yksilöiden yksittäisten ominaisuuksien mukaan, niin erehtymisen mahdollisuus on suuri.

Yksilöiden persoonallisuuksien tunteminen on erittäin tarpeellista heidän valmentamisessaan ja johtamisessaan. Kun tiedät, minkälainen persoonallisuus valmennettavalla henkilöllä on, voit auttaa häntä oivaltamaan uusia asioita, auttaa häntä tunnistamaan omat vahvuutensa, sekä auttaa häntä kehittymään kohti omaa täyttä potentiaalia.

Tiimin yhteistyön kehittyminen vaatii kuitenkin myös paljon muuta. Tiimin yhteistyön mahdollisuudet kehittyvät yhteisellä matkalla, jossa tiimillä on yhteinen ja innostava päämäärä, sekä jokaisella tiimin jäsenellä oma tärkeä tehtävänsä päämäärän saavuttamisessa. Ja tätä yhteistä matkaa ja kehittymisen prosessia pitää johtaa.

Lopuksi

Tiimin yhteistyön kemiat syntyvät siis vuorovaikutuksesta, kohtaamiskyvystä, yhteisen päämäärän oivaltamisesta, arjen toimivuudesta, jne… Tähän liittyen lyhyt tarina:

Pelasin aikoinani koripalloa miesten SM-sarjassa (nykyinen Korisliiga) sekä Suomen maajoukkueessa. Roolini ja tehtäväni oli toimia takamiehenä ja pelinjohtajana, eli johtaa joukkueen peliä kentällä. Olin myös useasti joukkueen kapteeni. Teimme erään kerran eläinesimerkkeihin perustuvat persoonallisuustestit. Kun testien tulokset tulivat takaisin, ihmetteli joukkueemme valmentaja Henrik Dettmann sitä, miten delfiini (siis minä) pystyy johtamaan joukkuetta niin hyvin, vaikka joukkueessa on mm. kotkia, puumia & haita 😊

PS. Epäilen näin jälkikäteen, että H.Dettmannilla (erilainen persoonallisuus minuun verrattuna) oli jokin ennakkokäsitys siitä, minkälaiset persoonallisuudet luovat ”menestyvän tiimin” ja mitkä eivät. Tällainen ajattelumalli voi syntyä, jos keskitymme vain yksittäisten ihmisten persoonallisuuksiin, emmekä heidän kykyynsä rakentaa yhteistä onnistumista.

Mikko 040-7708490