Blogi 45 – Menestystä tavoittelevan tiimin onnistuminen on aina prosessi, eikä tämä “prosessi” toimi ja kehity itsestään

Tämä kirjoitus on prosessien ylistys.

11042018 Ihmisten itseohjautuvuus, itsensä johtaminen ja itseohjautuvat tiimit ovat tämän päivän keskusteluissa pinnalla. Yhtenä esimerkkinä nostan tutkimus- ja koulutusyritys Filosofian Akatemian. Heidän eräässä, nyt keväällä 2018 julkaisemassa blogissa todetaan prosesseihin ja tiimeihin liittyen näin:

”Itseohjautuvassa tiimissä suuri osa perus-“managementista” on ihannetapauksessa muutettu prosesseiksi, jotka pyörivät taustalla ja jotka kaipaavat vain pientä manuaalista panosta. Nämä prosessit pitävät tiimin toiminnan pyörimässä, luovat struktuurin arjen tekemiselle ja auttavat ihmisiä ohjautumaan samaan suuntaan” 

Tuossa toteamuksessa on varmasti paljon totta. Mihin kaikkeen sanalla ”prosessi” tässä yhteydessä viitataan, tulisi toki tekstiä arvioidessa ymmärtää paremmin.

Oma taustani ja oppitarinani työelämästä, joukkueurheilusta ja tiimityöstä näkee asian siten, että ”prosessi” on ne teot ja tavat, joilla tiimi ja tiimiläiset kehittyvät kohti tuloksellisuutta, onnistumista ja menestymistä. Prosessilla on tässä ajattelussa alku ja loppu. Prosessin alkutilanne tiimityöhän liittyen on tiimin ja tiimiläisten alkutilanne, heidän osaamisen, tekemisen ja yhteistyön tila juuri nyt. Prosessin ulostulossa arvioidaan tiimin ja tiimiläisten tilannetta suhteessa tavoitteeseen ja päämäärään. Arviointi voi olla jatkuvaa tai aikaan sidottua, kehittymisen ja uuden oppimisen arviointia tietyssä ajassa.

Prosesseiksi voi luokitella mm. ne valmentajien tai esimerkin näyttäjien tiimin perustehtävään liittyvät teot, jotka toistuvat päivittäin tai viikoittain ja jotka vievät tiimiä eteenpäin kohti yhteistä päämäärää

Mielipiteeni on, että tiimin tai yhteisön menestykseen ja onnistumiseen tähtääviä tekemisen prosesseja pitää johtaa. Tätä painottavat myös monet joukkueurheilun huippuvalmentajat. Käyn tässä kirjoituksessa läpi neljä tiimin tekemiseen liittyvää asiaa, jotka kaikki ovat merkityksellisiä asioita tiimin menestyksen tavoittelussa, eikä niitä kannata jättää pyörimään taustalle.

  1. Päivittäinen tekeminen on tapoja ja tekoja

Päivittäiset tavat ja teot ovat menestystä tavoittelevan tiimin onnistumisen keskiössä => olet sitä mitä teet. Jokaisen tiimiläisen tulee oivaltaa tiimin olemassaolon tarkoitus, suunta ja päämäärä. Mitä tiimi on tekemässä ja kuinka asiat on tarkoitus tehdä. Tiimiläisen tulee oivaltaa hänen oma rooli ja rooliin liittyvät tehtävät (perustehtävät).

Izzo process

Rooliin liittyvien tehtävien tekeminen on päivittäinen prosessi, jossa pysyminen on tiimiläisen omalla vastuulla. Kun kysymys on ihmisten tekemisestä, on muistettava, että me ihmiset olemme erehtyväisiä. Kaikki eivät pysty tai osaa kantaa omaa vastuutaan päivittäin (eli johtaa itseään). Päivittäisten tapojen ja tekojen varmistaminen ja ohjaaminen tiimitasolla vaatii johtamista, sekä tarvittaessa suunnan korjaamista.

Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann toteaa kirjassaan ”Johtamisen Taito” näin: ”mikään ei ole yhtä helppoa kuin huonojen tapojen opettelu”. Myös NBA joukkue Golden State Warriorsien valmentaja Steve Kerr on samoilla linjoilla. Hän kiteyttää asiaa näin:

Kerr habits

Nämä toteamukset vahvistavat ajatusta siitä, miksi tiimin tekemistä ei voi jättää pyörimään taustalle. Jonkun pitää varmistaa, että tiimiläiset tekevät juuri oikeita asioita, laadukkaasti, matkalla oikeaan suuntaan.

  1. Kysymys on prosessista, jossa päivittäinen kasvaminen ja kehittyminen on keskiössä

Menestystä tavoittelevan tiimin ydinominaisuus on jatkuva kasvaminen ja kehittyminen. Tiimiläisten tulee kasvaa ja kehittyä, jotta he oppivat tekemään perustehtävänsä vielä paremmin ja heidän yhteisen onnistumisen todennäköisyys kasvaa entisestään.

Tämä kasvamisen ja kehittymisen ”growth mindset” vaatii kaikilta tiimin jäseniltä itsetuntemusta, sekä halua ja nöyryyttä tulla valmennetuksi. Parhaat yksilöt ovat parhaita juuri siksi, että he haluavat kehittyä, tulla valmennetuksi ja kuulla asiat suoraan. He haluavat oppia lisää itsestään ja omista mahdollisuuksistaan.

Campbell Matt team and process

USA:n miesten yliopistokoripallon tuplamestari (2016 ja 2018), Villanova yliopiston valmentaja Jay Wright, kiteyttää kasvamisen ja kehittymisen näin: ”If you’re not humble, it’s hard to be coached. If you can’t be coached, it’s hard to get better.”

Menestystä tavoittelevissa tiimeissä kaikki ihmiset eivät ole samanlaisella tahdonvoimalla varustettuja. Ihmisten itseohjautuvuus on erilaista, heidän itseluottamuksen taso vaihtelee ja heillä on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia erilaisten tilanteiden hallintaan. Kun tiimi pyrkii kohti yhteistä päämäärää, tulee jonkun tiimissä näyttää esimerkkiä. Vähäisemmällä tahdonvoimalla varustetut ihmiset voivat sitten ottaa mallia esimerkinnäyttäjien tekemisestä.

Olen kirjoittanut aikaisemmin kirjoituksen esimerkinnäyttäjistä linkki. Esimerkin näyttäminen on keskeinen osa jokaisen menestystä tavoittelevan tiimin kasvamista, kehittymistä ja onnistumista.

Tiimityö’n valmentaminen on #prosessi. Yhden yksittäisen päivän toiminta ei kerro tiimini osaamisen tasoa. Kysymys on prosessista, jonka keskiössä on päivittäinen yksilön kasvaminen ja kehittyminen – John Beilein, Head coach, Michigan Basketball

  1. Riittävä osaaminen omassa roolissa, valtaa ja vastuuta asioiden tekemiseen

Päivittäisissä tehtävissä onnistuminen vaatii yksilöltä riittävää osaamista. Se vaatii osaamisen hyödyntämiseen pohjautuvia tapoja ja toistoja, itsensä tuntemista, itseohjautuvuutta ja oman roolin sisäistämistä.

Jotta tiimiläinen voi hyödyntää omaa osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla, tulee hänellä olla vastuu ja valta hänen rooliinsa liittyvien asioiden tekemiseen. Ratkaisu tähän on vastuuttaminen ja se on esimiehen tai tiimin vetäjän tehtävä. Vastuuttamisessa on tärkeää, että vastuutetulla henkilöllä on osaaminen ja motivaatio hänen vastuulla olevien perustehtävien laadukkaaseen tekemiseen.

”It’s the little details that are vital. Little things make big things happen.” – John Wooden

Vastuuttaminen on tapa auttaa tiimiläistä olemaan rohkeampi ja rakentaa menestystä tavoittelevan tiimin keskinäistä luottamusta. Vastuuttaminen on avoimuutta, ihmisyyttä ja dialogia, jossa on tärkeää, että jokainen on oma itsensä. Yksi vastuuttamisen tavoitteista on, että tiimiläinen kokee oman vallan ja vastuun kasvamisen myötä tiimin yhteisen asian omakseen. Vastuuttaminen on siis luottamuksen rakentamista ja sitouttamista. Se on keskeinen osa menestystä tavoittelevan tiimin aktiivista johtamista.

  1. Riittävä tieto oman tekemisen vaikutuksesta yhteisen päämäärän saavuttamiseen => yhteistyö ja yhdessä tekeminen

Jokaisen tiimiläisen tulee siis sisäistää hänen oma rooli tiimissä. Hänen tulee oivaltaa, miten hänen oma tekeminen tukee tiimin yhteisen päämäärän saavuttamista. Tämä vaatii usein oivalluttamista, valmentavaa otetta ja johtamista. Yhteistyön mahdollisuuksien tunnistaminen ei ole kaikille ihmisille luontaista, sillä moni ihminen ajattelee luontaisesti omaa etua ennen tiimin etua.

Koripallovalmentaja Chuck Daly kiteyttää asian näin: “Players have to buy into your system and be willing to accept the role, you, as the coach, have assigned to them”

Yhteistyön mahdollisuuksien oivalluttamisesta hyötyy kaikki. Toisten kanssa yhdessä onnistuminen on mukavampaa kuin yksin onnistuminen. Toisten kanssa yhdessä onnistuminen vahvistaa meitä ja antaa uskoa uusiin onnistumisiin enemmän kuin yksin onnistuminen. Toisten kanssa yhdessä onnistuminen nostaa rimaa, jolloin meidän on mahdollista tavoitella suurempia onnistumisia. Toisin sanoen painimme eri sarjassa kun onnistumme muiden kanssa emmekä yksin. Sille, että haluamme onnistumisia muiden kanssa, löytyy perusta myös sisäisistä motivaatiotekijöistämme (esim. yhteisöllisyyden tarve).

Lopuksi

Tiimin menestymisen kannalta on merkityksellistä, että tiimiläisillä on mahdollisimman hyvä itseluottamus asioiden tekemiseen. Itseluottamuksen kehittyminen vaatii rohkeutta ja oikeanlaisia toistoja => olen harjoitellut ja kehittynyt eli osaan. Johtamisen näkökulmasta kysymys on valmentavasta otteesta, ihmislähtöisestä johtamisesta, pelkotilojen poistamisesta ja luottamukseen perustuvan ympäristön kehittämisestä. Jokainen menestystä ja onnistumista tavoitteleva tiimi tarvitsee johtamista ja johtajuutta, myös ne ”itseohjautuvat tiimit”.

 

Mikko 0407708490

 

 

 

 

Jätä kommentti