Miten Daniel Kahnemanin Thinking, Fast and Slow (Farrar, Straus and Giroux 2011) kirjan oivallukset näkyvät joukkueurheilussa ja etenkin koripallossa

Kipinä tähän kirjoitukseen tuli kahvihetkestä Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmannin kanssa kesällä 2017. Juttelimme taas samoista vanhoista aiheista kuten johtamisesta, valmentamisesta, itseluottamuksesta ja intuitiosta.

Henrik Dettmann: ”Olisi hyvä jos joku kirjoittaisi siitä, miten Daniel Kahnemanin ajatukset näkyy koripallossa”

Jossain vaiheessa Henrik sanoi että “olisi hyvä jos joku kirjoittaisi siitä, miten Daniel Kahnemanin ajatukset näkyy koripallossa ja miten näitä ajatuksia voisi jopa hyödyntää koripallossa, ja miksei muuallakin.” No, yritetäänpä täyttää tämä tyhjiö tällä kirjoituksella.

Ensin pari lausetta Daniel Kahnemanista. Hän on syntynyt vuonna 1934 ja voitti talouden Nobel-palkinnon vuonna 2002 vaikka hän onkin psykologi. Hänen vuonna 2011 ilmestynyt Thinking, Fast and Slow kirja kertoo ajattelustamme, etenkin ajattelumme irrationalisuudesta. Kirjaa on ylistetty useassa eri yhteydessä.

Thinking, Fast and Slow –kirjan ideasta

Kirjailija sanoo itse kirjan teemasta näin: ”Sattumalla on iso rooli jokaisessa menestystarinassa; useimmiten on helppo tunnistaa jokin tarinaan liittyvä muutos, joka olisi muuttanut menestystarinan keskiverto tulokseksi”. Kirjassa sattuman roolia oivallutetaan kertomalla nopeasta ja hitaasta ajattelustamme. Kirjassa nämä nopea ja hidas ajattelu ovat intuitiivinen Systeemi 1 (automaattinen Systeemi) ja työteliäs tai hidas Systeemi 2 (yritteliäs Systeemi).

Systeemi 1 (automaattinen systeemi) toimii automaattisesti ja nopeasti, melkeinpä ilman yritystä ja ilman että sitä voi kontrolloida

Systeemi 1 on vaikutusvaltaisempi kuin kokemuksesi kertoo. Se on salainen ohjaaja monissa valinnoissa ja arvioinneissa, joita teet. Systeemi 1 (automaattinen systeemi) toimii automaattisesti ja nopeasti, melkeinpä ilman yritystä ja ilman että sitä voi kontrolloida. Systeemi 1:stä ei voi ottaa pois päältä.

Systeemi 2 (yritteliäs systeemi) ottaa käsittelyyn työteliäät mentaaliset aktiviteetit, kuten esimerkiksi vaikeat laskutoimitukset. Systeemi 2:n tekemiset liittyvät usein subjektiivisiin kokemuksiimme kuten toimintaan, valintoihin ja keskittymiseen. Systeemi 2:lla on jossakin määrin kyky vaikuttaa Systeemi 1:n tekemisiin. Tämä tapahtuu mm. kehittämällä ja parantamalla automaattisesti toimivia tarkkaavaisuutta ja muistamista.

Oppiminen tapahtuu harjoittelun ja toistojen kautta

Käsittelen Kahnemanin kirjassa esittelemää aihetta neljän koripalloon liittyvän aiheen kautta. Pienellä viilailulla ja sovittamisella nämä ajatukset voi sijoittaa mihin tahansa yhteisöön, joka toimii yhdessä kohti yhteistä päämäärää esimerkiksi työelämän yhteisöihin. Nämä neljä koripalloon liittyvää tekstissä käsiteltävää aihetta ovat: harjoittelu, otteluun valmistautuminen, ottelu sekä oppiminen ja kehittyminen.

Harjoittelu – Miten ajattelumme vaikuttaa koripallon harjoitteluun?

Koripallossa, kuten monessa muussakin asiassa, oppiminen tapahtuu harjoittelun ja toistojen kautta. Harjoittelun määrätietoisuudessa on hyvä tunnistaa, että harjoittelun lopputulokseen vaikuttaa moni asia. Monet näistä ovat täysin automaattisia toimintoja, osa taas sellaisia, joihin voimme asenteellamme vaikuttaa. Harjoittelun lopputulokseen vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi esimerkki (mitä esimerkkiä harjoittelija seuraa), mihin harjoittelija ankkuroi ajatuksensa harjoittelussa, mitä kokemuksia hänellä on aikaisemmista harjoituksista ja mikä on hänen itseluottamuksen taso.

Mitä enemmän voimme toimia tarkoituksenmukaisesti, intuition ja automaattisen ajattelumme kautta, sitä vähemmän ajatteluumme varattua energiaa kulutamme.

Tarkoituksenmukaisen harjoittelun ja toistojen tarkoitus on rakentaa tekemiseen automaatio, se intuitiivinen toiminta jonka avulla huipulla voi kilpailla ilman, että kilpailutilanteessa kilpailija käyttää turhaa energiaa ajatteluun.

Ajattelu vie energiaa

Tilanteet koripallokentällä tulevat vastaan nopeasti. Intuitiivista ja automaattista toimintaa pitää harjoitella, jotta se toimii silloin kun sitä erityisesti tarvitaan. Tällaisissa tilanteessa on hyvä huomata, että hitaan ajattelumme, eli Systeemi 2:n ominaispiirteitä ovat laiskuus ja haluttomuus investoida energiaa ajatteluumme.

Tsemppaamisen taloudessa, tsemppaaminen on kulu ja taitojen kartuttaminen on tasapainoilua hyödyn ja kulun balanssissa

Tämä tarkoittaa seuraavaa: ”Mikäli ihmisellä on useampia väyliä saavuttaa jokin tavoite, me valitsemme sen väylän, joka vaatii meiltä vähiten energiaa”. Tämä tapahtuu automaattisesti eikä se ole harkittu ratkaisu. Mitä enemmän voimme toimia tarkoituksenmukaisesti, intuition ja automaattisen ajattelumme kautta, sitä vähemmän ajatteluumme varattua energiaa kulutamme. Tsemppaamisen taloudessa, tsemppaaminen on kulu ja taitojen kartuttaminen on tasapainoilua hyödyn ja kulun balanssissa. Vaihtaminen yhdestä tehtävästä toiseen on meille raskasta ja kuluttavaa etenkin, jos aika on rajallista. Ajattelumme laiskuus on meihin sisäänrakennettu.

 Palaamme siihen mitä jo tiedämme

Kun Systeemi 1 (automaattinen Systeemi) on mukana kuvioissa, johtopäätös tulee ensin ja argumentointi seuraa perässä. Systeemi 1 tarjoaa ne muistijäljet, joista usein muodostuu uskomuksemme.

Meidän tulee harjoitella oikeita asioita oikealla tavalla, jotta niistä tulee automaatio.

Automaattinen ajattelumme on siten impulssien lähde, josta valintamme ja tekemisemme kumpuaa. Harjoittelun tarkoitus on vahvistaa automaattista toimintaamme eli Systeemi 1:stä. Harjoittelun tehokkuus syntyy mm siitä että palaamme kehittämään jo aikaisemmin kokeiltua asiaa. Meidän tulee harjoitella oikeita asioita oikealla tavalla, jotta niistä tulee automaatio. Ja kuten Kahneman kirjassaan tämän ajatuksen kiteyttää: ”sanat jotka olet nähnyt aikaisemmin ovat helpompia nähdä uudestaan”. Tässä ajatuksessa on toistojen ja oikeiden asioiden harjoittelemisen ydin.

Väsyneinä emme jaksa ajatella

Systeemi 2 (yritteliäs Systeemi) on usein laiska eikä se ole erityisen valppaana. Kahneman kertoo kirjassaan perusteita sille, miksi ihmisiin pystyy vaikuttamaan tyhjillä ja vakuuttavilla viesteillä esimerkiksi mainoksissa silloin kun he ovat väsyneitä ja ajatuksissaan tyhjentyneitä.

Systeemi 1 reagoi nopeasti eikä laiska Systeemi 2 ehdi mukaan. Tämä pätee kaikkiin tilanteisiin jossa pelaajat (siis toimijat) ovat väsyneitä.

Jos väsyneisiin ihmisiin pystyy vaikuttamaan helpommin mainoksilla, onnistuu se varmasti myös muilla elämän osa-alueilla. Tämä väsyneeseen ihmiseen vaikuttaminen liittyy Systeemi 1:seen. Systeemi 1 reagoi nopeasti eikä laiska Systeemi 2 ehdi mukaan. Tämä pätee kaikkiin tilanteisiin jossa pelaajat (siis toimijat) ovat väsyneitä. He tarvitsevat tämän ajattelun mukaisesti helppoja, ankkuroituja vinkkejä, joiden käsittely ei kuluta energiaa ja joiden käsittelyssä Systeemi 1 on pääosassa. Laiskaa ja hidasta Systeemi 2:sta ei tällöin tarvita.

Edellä esitetyn jälkeen on helppo todeta, että pelaajat tarvitsevat valmennusta, ulkopuolista ohjausta ja johtamista. He tarvitsevat vierelleen ihmisiä, jotka kannustavat, ohjaavat ja tarvittaessa neuvovat heitä. Jos kukaan ei ohjaa heitä, tarkoituksenmukaisen harjoittelun jatkuva ylläpitäminen ei toteudu. Ilman valmennukseen liittyviä toimintoja itsemme johtaminen on koetuksella.  Kahneman tiivistää tämän kirjassaan seuraavasti: ”statistiikkaan perustuva elämän fakta ottaa vallan; taannumme keskiarvoon”. Susijengin valmentaja Henrik Dettmann viittaa tähän samaan asiaan kirjassaan Johtamisen Taito: ”mikään ei ole helpompaa kuin huonojen tapojen harjoittelu”. Menemme ajattelussa ja usein myös tekemisessä siitä mistä aita on matalin. Näin toimimme etenkin silloin, kun emme ole tilivelvollisia teoistamme tai ajatuksistamme.

Otteluun valmistautuminen – Tarvitsemme sekä nopeaa että hidasta ajattelua

Otteluun valmistautuminen on taitojen ja osaamisen testaamiseen valmistautumista. Moni ensimmäisistä ajatuksista otteluun valmistautuessa tulee intuitiosta, ankkuroituna johonkin aikaisemmin koettuun ja oivallettuun, siis Systeemi 1:stä. Systeemi 1 (automaattinen systeemi) on meidän oma ”maailman tulkitsemiskoneemme”. Se näyttää maailman meille siistimpänä, yksinkertaisempana, ennustettavampana ja johdonmukaisempana kuin se todellisuudessa on.

WYSIATI – what you see is all there is

Mutta myös työteliäs ja hidas Systeemi 2 (yritteliäs systeemi) osallistuu otteluun valmistautumiseen. Otteluun valmistautumisessa kaikki ei voi perustua vain intuitioon vaan myös pohdiskelevaa ja puntaroivaa ajattelua tarvitaan. Otteluun valmistautuminen on oman joukkueen strategian luomista ja vastustajan mahdollisten heikkouksien tulkitsemista. Se on harjoittelun tuloksiin luottamista ja mahdollisuuksien puntaroimista. Jos tässä luotamme vain Systeemi 1:seen eli intuitioon, olemme oman ajattelumme vankeja. Kahneman kutsuu kirjassaan tätä harhaamme ”WYSIATI:ksi – what you see is all there is”. Luulemme, että kaikki on siinä mitä näemme.

Positiivinen ajattelu kannattaa

Systeemi 2 (yritteliäs systeemi) on tärkeä otteluun valmistautumisessa ja mielialaamme vaikuttamisessa. Erilaisissa teisteissä voidaan Kahnemanin mukaan tuplata testien tarkkuus, jos osallistujat saadaan ennen testiä hyvälle tuulella ja ajattelemaan hyviä ajatuksia. Se mitä mietimme ja millainen mielemme on vaikuttaa Systeemi 2:n.

Laajasta kokonaisuudesta pieniin osakokonaisuuksiin

Ihmiset eivät ole luonnostaan hyviä tekemään yhteenvetoja ja johtopäätöksiä monimutkaisista asioista. Tämä kannattaa muistaa otteluun valmistautumisessa, kuten myös monessa muussakin asiassa (esim. yritysten ja yhteisöjen strategiat).

Kun yritämme muodostaa meille vaikeasta asiasta näkemystä, moni asia saattaa jäädä huomioimatta.

Koripallo-ottelun strategia kannattaa pilkkoa pieniin, pelaajan ja taktiikan kannalta sisäistettäviin osiin. Mitä enemmän miettimistä ja mitä enemmän kompleksisuutta, sitä vaikeampi yksilön on muodostaa näkemys tilanteesta. Ja kun yritämme muodostaa meille vaikeasta asiasta näkemystä, moni asia saattaa jäädä huomioimatta. Koitamme tulkita maailmaa meille suotuisasti rakentamalla erilaisia syy-yhteyksiä tiedostamiemme asioiden välille, emmekä siis tiedosta suurissa kokonaisuuksissa kaikkia asioita.

Kahneman ajatusten mukaan otteluun valmistautumisessa kannattaa ottaa huomioon pieni, puhtaasti symbolinen muistutus ihmisille siitä, että heidän tekemisellä on katsojia. Tämän katsotaan johtavan parempaan suoriutumiseen.

Ottelu – Yksinkertaisesti ja intuitiolla, luotto harjoiteltuihin asioihin

Systeemi 1 (automaattinen systeemi) on ottelussa pääosassa. Intuitio vie, mihin on syynä pelin nopeus. Pelaaja ei ehdi vaivaamaan työteliästä ja hidasta Systeemi 2:sta. Se, että peleissä ei ehdi pohtimaan asioita vahvistaa sitä, että harjoittelu ja monipuolisten tilanteiden kokeminen automaattisen systeemimme vahvistamisessa on todella tärkeää.

Systeemi 1 on oppinut yhden tavan ajatella. Se tunnistaa automaattisesti ja ilman sen suurempaa yritystä erilaisia syy-yhteyksiä tapahtumien välillä, joskus myös niin, että syy-yhteydet ovat vääriä

Kiireisissä tilanteissa teemme asioita perustuen automaattiseen muistiimme, joita olemme vahvistaneet harjoittelulla. Tässä kiteytyy tarkoituksenmukaisten asioiden oikeanlaisen harjoittelun tärkeys.

Tässä on hyvä muistuttaa intuition epätäydellisyydestä. Systeemi 1 on oppinut yhden tavan ajatella. Se tunnistaa automaattisesti ja ilman sen suurempaa yritystä erilaisia syy-yhteyksiä tapahtumien välillä, joskus myös niin, että syy-yhteydet ovat vääriä. Tämä on hyvä huomioida intuitiosta ja sen johdonmukaisuudesta.

”Keep it simple” on moneen asiaan sopiva ohje

Luomiemme syy-yhteyksien ja johtopäätösten epävarmuuden johdosta ottelun strategia kannattaa pilkkoa pieniin, pelaajan ja taktiikan kannalta sisäistettäviin osiin. Mitä enemmän miettimistä ja mitä enemmän kompleksisuutta on, sitä epävarmemmaksi ottelun strategia ja sen sisäistäminen muodostuu.

Vältämme tappiota voimakkaammin kuin tavoittelemme voittoa

Tämän perustelussa Kahneman viittaa kirjassaan nk. prospect teoriaan, jolla tarkoitetaan valintaamme eri vaihtoehtojen välillä silloin kun riskit ovat tiedossa. Kahnemanin mukaan ”kun ajattelumme ankkurointi pisteet ovat olemassa, tappiomahdollisuus saa suuremman huomiomme kuin voittomahdollisuus”.

Mihin ankkuroimme ajatuksemme ohjaa tekemistämme ja oppimistamme

Tappioiden välttäminen siis kuljettaa meitä voimakkaammin kuin voittojen saavuttaminen. Mikäli me haluamme muuttaa ajatteluamme, tapahtuu se muuttamalla ajattelumme ankkurointipistettä. Eli: ”mihin ankkuroimme ajatuksemme ohjaa tekemistämme ja oppimistamme”.

Mitä paremmin ja tarkoituksen mukaisemmin harjoittelet, sitä paremmin todennäköisesti pelaat, yksinkertaista eikö totta.

Tässä on hyvä myös muistaa, että muistimme, Systeemi 1:n toiminto, on kehittynyt muistamaan intensiivisimmät hetket mm. kivun tai mielihyvän tarinoista ja etenkin erilaisten tarinoiden lopuista. Tarinoiden kestolla ei ole merkitystä, sillä usein tarinoiden loppu määrittää muistimme luonteen.

Arkiset kokemuksemme kuten harjoittelu, muokkaa sitä mitä me olemme

Systeemi 1 ylläpitää ja päivittää mallia henkilökohtaisesta elämästämme. Koripallossa, kuten muussakin aktiivisessa tekemisessä, henkilökohtainen kokemuksemme kertoo Systeemi 1:lle mikä on normaalia. Koripallossa päivittäinen harjoittelu opettaa Systeemi 1:n siihen mitä on normaali.

Työteliäälle ja hitaalle Systeemi 2:lle on oppiminen ja asioiden ymmärtäminen on vaikeaa, etenkin jos sille ei jää aikaa näihin toimintoihin

Harjoittelussa opitut asiat seuraavat mukana otteluun ja niitä toteutetaan automaattisesti Systeemi 1:n johdolla. Mitä paremmin ja tarkoituksen mukaisemmin harjoittelet, sitä paremmin todennäköisesti pelaat, yksinkertaista eikö totta. Tämän ajatuksen kannalta jokaisen joukkueen ja sen pelaajien on tärkeää sisäistää, millainen heidän oma pelitapa on. Omaa pelitapaa voi harjoitella, vastustajan pelitapaa voi vain ennakoida ja arvailla.

Kahneman muistuttaa teoksessaan myös riskihakuisuudestamme. Jos esimerkiksi koripallo-ottelussa joukkueella menee heikosti ja pelaajien itseluottamus on pohjassa, on hyvä muistaa, että ihmisistä tulee riskihakuisia vasta kun kaikki käsillä olevat vaihtoehdot ovat huonoja.

Oppiminen ja kehittyminen – Tunnista oman ajattelun harhat

”Olemme usein luottavaisia, vaikka olemme väärässä” – tämä Kahnemanin lause liittyy aiemmin käsiteltyyn ajattelumme harhaan eli WYSIATI:in (what you see is all there is). Joskus priorisoimme asioita, joskus toimimme pikaisesti ja riittämättömästi. Tässä on osittain syynä Systeemi 1:n itsepintainen vaatimus erilaisten syy-yhteyksien tulkintoihin ja niissä pysymiseen.

Me tarvitsemme ulkopuolista apua asioiden tarkkaan tulkitsemiseen

Työteliäälle ja hitaalle Systeemi 2:lle on oppiminen ja asioiden ymmärtäminen on vaikeaa, etenkin jos sille ei jää aikaa näihin toimintoihin. Kahneman myös viittaa kirjassaan myös yleiseen ennakkokäsityksiimme eri ihmisistä: ”kun tiedät kuka on kirjoittanut jonkin tekstin, se vaikuttaa mielipiteeseesi tekstistä”.

Juuri tällaisten asioiden havaitsemiseen tarvitaan valmentamista. . Samasta syystä työelämässä tarvitaan johtamista. Emme kykene yksin havaitsemaan mahdollisia ajattelumme harhoja, ainakaan helposti.

Itseluottamus, tarina jonka olemme rakentaneet mieleemme

Ajattelumme ankkurointiin liittyy myös itseluottamus. Kahneman määrittelee itseluottamuksen mm. näin: ”Itseluottamus on tunne, joka kuvastaa tiedon yhtenäisyyttä ja sen käsittelyn kognitiivista helppoutta.

Palkitseminen edistymisestä toimii paremmin kuin rangaistukset virheistä

Korkea itseluottamus kertoo sinulle ihmisestä suunnilleen sen, että yksilö on rakentanut johdonmukaisen tarinan mieleensä. Tällainen henkilö hankkii paljon tietoa, rakentaa itselleen illuusion omista taidoistaan ja hänestä tulee näin jopa epärealistisen itseluottamuksen omaava henkilö. Tällaista tilannetta voidaan kuitenkin parantaa, sillä ulkopuolinen tarkkailija havaitsee virheemme helpommin kuin me itse”.

Tärkeän palautteen merkityksen osalta Kahneman korostaa palkitsemisen ja positiivisuuden voimaa: ”palkitseminen edistymisestä toimii paremmin kuin rangaistukset virheistä”.

Yhteenveto & muutama sana lopuksi

Olen tässä kirjoituksessa sopeuttanut Thinking, Fast and Slow –kirjan ajatuksia koripalloon. Koripallo on isossa mittakaavassa vain yksi yhdessä tekemisen muoto, jossa ryhmä ihmisiä tavoittelee yhteistä päämäärää ja jokaisella on sen päämäärän tavoittelussa tärkeä rooli. Tämän ankkuroidun ajatuksen johdosta tässä kirjoituksessa esitettyjä ajatuksia voi soveltaa kaikkiin eri tilanteisiin, joissa ihmiset toimivat yhdessä ja tavoittelevat yhteistä päämäärää. Kaikille näille ajatuksille löytyy myös vastaava tilanne työelämästä, jonka kanssa joukkueurheilulla on enemmän yhteistä kuin eroavaisuuksia.

Me teemme päivittäin noin 60.000 erilaista päätöstä

Näen, että nämä ajatukset sopivat hyvin myös kaikkeen valmentamiseen ja johtamiseen. On erittäin tärkeää tietää, miten ihmisten ajatukset muodostuvat ja miten niistä tulee automaattisia tekemisemme ohjaajia. Me teemme päivittäin noin 60.000 erilaista päätöstä (viite: kahvipöytäkeskustelut Henrik Dettmannin kanssa) ja suuri osa näistä päätöksistä on automaattisia, emmekä me siis mieti niitä sen kummemmin.

Tässä on eri tehtävissä ja harrastuksissa kehittymisen ydin. Mitä enemmän me harjoittelemme oikeita asioita, tunnistamme ajattelumme (mm. ankkuroinnit), sitä paremmiksi ammattilaisiksi ja asiantuntijoiksi me tulemme. Tiedostamme heikkoutemme, joten osaamme suhtautua tilanteisiin realistisesti. Kaikki nämä ovat sellaisia taitoja joiden kautta voimme toimia entistä paremmin myös yhteistyössä muiden kanssa.

Me tarvitsemme ympärillemme ihmisiä, jotka haluavat meidän parasta ja uskaltavat antaa meille rakentavaa palautetta

Tätä kirjoitusta kirjoittaessa minulle itse tuli entistä vahvemmaksi se fakta, että arkinen, päivittäinen harjoittelu ja tekeminen on kaiken pohja. Se mitä teemme aktiivisesti ja säännöllisesti, muokkaa automaattiset tapamme ja toimintamme. Tässä kehityksessä ulkopuolinen näkee puutteemme ja harhamme paremmin kuin me itse. Siksi uskon entistä vahvemmin myös yksilölähtöiseen, toisen vahvuudet ja heikkoudet huomioivaan valmentamiseen ja johtamiseen. Me tarvitsemme ympärillemme ihmisiä, jotka haluavat meidän parasta ja uskaltavat antaa meille rakentavaa palautetta. Näillä eväillä syntyy myös menestyvät tiimit. Yhdessä siedetyt rasitukset ja oman ryhmän onnen varassa koetut onnistumiset auttavat meitä tuntemaan itsemme ja muut tiimiläiset. Tämän toisten tuntemisen kautta voimme kaikki kehittää yhteistyötämme ja yhteishenkeä, mahdollisuutemme saavuttaa yhteinen päämäärä paranee.

Jos haluat kehittää yhteisösi tiimityötä tai yksilölähtöistä esimiestyötä niin ota yhteyttä. Tavoitat minut numerosta 040-7708490 tai sähköpostitse mikko.tanner@anwot.fi