Tilanne voisi olla vaikka näin. Tiedetään että työyhteisössä tulee uudistuksia, tehtävät ehkä muuttuvat ja raportointilinjat vaihtuvat. Myös irtisanomisista on huhuttu, mutta kukaan ei ole kuullut faktaa huhujen lisäksi. Paljon on epävarmuutta ihmisten mielissä ja esimiesten tulisi kuitenkin pitää hyvää huumoria yllä. Probleema tietysti on että esimiehetkään eivät tiedä mitä on tulossa.

Tässä kirjoituksessa on ajatuksia siihen, miten tällaista epävarmuuden tilannetta voi helpottaa, mihin kannattaa tarttua ja miten tilannetta kannattaa johtaa.

Mikä tulevaisuudessa arveluttaa?

Epätietoisuus tulevasta. Eikä siinä taida mistään muusta olla kysymys. Me katsomme ja ennakoimme maailmaa sillä tiedolla joka meillä on ja arvailemme mitä tulee tapahtumaan. Kuten nobelisti Daniel Kahneman kirjassaan ”Thinking, fast and slow” tämän kiteyttää: ”We were forecasting based on the information in front of us – WYSIATI (What You See Is All There Is).”

Miten tätä epätietoisuutta voi helpottaa?

Tulevaisuus ja epätietoisuus kannattaa kohdata yhdessä muiden kanssa. Keskittyä yhdessä tekemiseen ja toinen toisiinsa luottaen. Jokaisella yksilöllä on laaja kokemus elämästä. Epävarmuutta ja epätietoisuutta he ovat kohdanneet ennenkin, joten tätä kokemusta ei kannata jättää piiloon. Ihmisillä on vahvuuksia, heillä on tahtotila parantaa omaa turvallisuuden tunnetta, heillä on halu tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Yhteinen päämäärä ja yksilöillä tärkeät roolit sen saavuttamisessa – siinä tiimityön ja menestystä hakevan tiimin kaksi tärkeintä asiaa

Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann kommentoi kirjassaan ”Dettmann ja Johtamisen Taito” omaa toive työyhteisöään näin: ”Töissä kaipaan porukkaa jolla on selvä yhteinen päämäärä ja kaikilla sen saavuttamisessa oma tärkeä tehtävä.” Tälläisessa ympäristössä epätietoisuuden tunne helpottaa. Mutta miten tähän Henrik Dettmannin kuvaamaan tilanteeseen sitten päästään jos tulevaisuudesta ei oikein tiedetä ja päämääräkin on hankala määritellä.

Kasvuajattelu ja yhdessä tekeminen pääosaan

Aloitetaan ajattelusta. Positiivisella mielellä pärjää paremmin kuin negatiivisesti ajattelemalla. Myös nk. kasvuajattelu (Growth mindset) on eduksi. Kasvuajattelu on sitä, että epäonnistuminen on mahdollisuus kasvaa ja se mitä olen on tulemisen tilassa. Ominaisuutemme ovat siis muokattavissa. Olemme oppivia olentoja.

Kasvuajattelun vastakohta on nk. olemusajattelu (Fixed mindset). Tässä ajattelussa epäonnistuminen on persoonan peruspiirteitä koskeva uhka. Oletamme että ominaisuutemme ovat enemmän tai vähemmän muuttumattomia ja meidän tulee todistaa muuttumaton kompetenssimme. Stanfordin yliopiston professori Carol Dweck on kirjoittanut näistä ajattelumalleista kiinnostavan kirjan nimeltä ”Mindset”.

Mindsetin tulee siis olla kasvuajattelu. Siihen lisäksi ”kyllä me onnistumme yhdessä” tunne, yhteinen päämäärä ja jokaiselle sen saavuttamisessa oma tärkeä tehtävä. Tällöin olemme Henrik Dettmannin kuvaamassa tilanteessa ja kutsutaan sitä tässä yhteydessä ”onnistumme yhdessä” –hengeksi. Siitä nyt tarkemmin.

Jos ”onnistumme yhdessä” –hengen kehittämisestä ja johtamisesta kukaan ei ole vastuussa, sen syntyminen on yhtä todennäköistä kuin lottovoitto. ”Onnistumme yhdessä” –hengelle pitää löytää yhteinen määritelmä. Mitä ”onnistumme yhdessä” tarkoittaa meidän organisaatiossa tai työyhteisössä. ”Onnistumme yhdessä” -hengen kehittämistä pitää johtaa, jonkun pitää näyttää esimerkkiä, koota joukot kokoon, antaa kaikille mahdollisuus osallistua kehittämiseen ja näkemysten jakamiseen.

”Onnistumme yhdessä” –henki on on toisten tukemista, yhdessä tekemistä, itsestä vastuun ottamista ja toisista välittämistä. Se on rehellistä positiivisen palautteen kulttuuria, yhdessä oppimista, ylpeyttä ryhmään kuulumisesta ja itsensä johtamista osana ryhmää. ”Onnistumme yhdessä” -henki on tapa päästä yhdessä organisaation tai työyhteisön tavoitteisiin.

Kehittyessään ”onnistumme yhdessä” –henki mahdollistaa yhteisten mahdollisuuksien oivaltamisen, paremman tiedon kulun, parhaiden käytäntöjen jakamisen, avoimen tiedon vaihdon ja toisilta oppimisen.

Miten tämä mindset rakennetaan?

”Onnistumme yhdessä” –hengen pohjana on positiivinen kommunikaatio ja vuorovaikutus. Ei kommunikaatiota ja vuorovaikutusta vain niiden itsensä vuoksi, vaan siten, että huomioidaan vastaanottajan ja toisen osapuolen tarpeet ja intressit. Tästä alkaa luottamuksen rakentaminen, toisista välittäminen, yhteisen vastuun kokeminen ja ylpeys ryhmään kuulumisesta.

”Onnistumme yhdessä” –henki on yhdessä tekemisen muoto kohti tavoitetta ja päämäärää.

Kun ”onnistumme yhdessä” –hengen perusteet on sisäistetty, potentiaalisiin mahdollisuuksiin on helpompi tarttua. Moni saattaa nähdä valonpilkahduksia tai muita mahdollisuuksia joihin voisi tarttua, mutta ei.  Yhdessä se ehkä uskalletaan tehdä, yksin se saattaa ollaa liian suuri vuori kiivettäväksi. Tämä on kasvuajattelua ”onnistumme yhdessä” -hengen mukaisesti. Yhdessä uskallamme edetä kohti epävarmaa mahdollisuutta, uskallamme kohdata mahdollinen epäonnistuminen ja oppia siitä.

”Onnistumme yhdessä” -hengessä matkaa tehdään yhdessä, toisia tukien, yhdessä kasvaen. Jokainen yhteisön jäsen kokee oman tehtävänsä tärkeänä ja johtamisessa huomioidaan sekä yhteisön päämäärä että jokainen ihminen yksilönä (kts. lue lisää mm motivaatiotekijöihin vaikuttamisesta tai yksilölähtöisestä johtamisesta arvostuksen ja kunnioituksen lisääjänä)

Miten tätä mindsettiä johdetaan?

Kun esimerkin näyttäjät (esim esimiehet) oivaltavat ”onnistumme yhdessä” – hengen tuomat yhdessä tekemisen mahdollisuudet, tulevaisuus kohdataan yhdessä, ihmisiä johdetaan yksilölähtöisesti, autetaan heitä onnistumaan heidän roolissa ja tehtävässä matkalla kohti yhteistä päämäärää. Esimerkin näyttämistä ja johtamista helpottaa se, että organisaatiolla on yhteinen näkemys ja  ajatus siitä, mitä ”onnistumme yhdessä” –henki heidän yhteisössä tarkoittaa. Samoin organisaatiossa on ymmärrys siitä, miksi yhdessä onnistuminen on kaikkien etu.

Jokainen organisaatio ja yhteisö määrittelee itse sen, mitä ”onnistumme yhdessä” –henki juuri heille jossain kyseisessä tilanteessa tarkoittaa. Ulkopuolelta sitä kukaan ei voi kertoa. ”Onnistumme yhdessä” –hengen johtamisessa on kuitenkin monia ajatuksia, joita kuka tahansa voi hyödyntää. Näitä asioita ovat mm:

• Yhteisön selkeä päämäärä ja tavoite sanoiksi. Tämä on se tahtotila, se ”onnistumme yhdessä” –hengen päämäärä ja mahdollisuus jota kohti yhteinen matkamme vie
• Kaikkien vahvuuksien hyödyntäminen ja avoimuuteen & luottamukseen perustuva yhdessä tekeminen
• Itsensä likoon laittaminen ja kasvuajattelu => asenne, epäonnistumiset sallittu
• Esimiesten esimerkki ja laadukas vuorovaikutus
• Toisista välittäminen, toisten kunnioittaminen ja arvostaminen

”Onnistumme yhdessä” –hengen rakentamista ja johtamista voi ajatella myös yksilön itsensä johtamisen ja itseohjautuvuuden näkökulmasta. Yksilön kehittymis- ja kehittämishalukkuudet ovat tärkeitä asioita, mutta joskus ihmiset vain tarvitsevat suunnan ja tukea oman kehittymishalukkuutensa löytämiseksi. Tässä yhteisön ”onnistumme yhdessä” –henki on se suunnan näyttäjä ja tuen tarjoja, joka vie organisaation tai yhteisön kohti yhteistä päämäärää. Yhteisön pitää vain päättää, mitä ”onnistumme yhdessä” heille on ja aloittaa matka sitä kohti.

Olen aiemmin kirjoittanut tekstin ”onnistumme yhdessä” henkeen liittyen. Se teksti löytyy (täältä) Jos haluat apua onnistumme yhdessä –hengen rakentamisessa, kehittämisessä tai johtamisessa, tai näiden asioiden oivalluttamisessa, niin ota yhteyttä. Mikko/ 040-7708490