Työterveyslaitoksen nettisivuilla kuvataan toimivaa työyhteisöä näin: ”Toimivassa työyhteisössä on yhteinen päämäärä ja tavoite sekä selkeä työn- ja vastuunjako: jokainen tietää, mitä häneltä odotetaan työssä. Toimintatavat on sovittu yhdessä ja päätöksenteko on läpinäkyvää. Mahdolliset ristiriidat otetaan nopeasti käsittelyyn. Hyvässä työyhteisössä esimiestyö on oikeudenmukaista ja tasapuolista”.

Toimivaa työyhteisöä ja menestyvää korisjengiä yhdistää monia asia

Tämä toimivan työyhteisön kuvaus on sopiva lähtökohta verrata tutkimus- ja palvelulaitoksen toimivan työyhteisön kuvausta menestystä hakevan korisjengin ominaisuuksiin ja periaatteisiin. Moni Työterveyslaitoksen kuvauksessa mainituista asioista toimii menestyvässä korisjengissä, tarkennan tässä kirjoituksessa sitä ”miten”.

Toimivaa työyhteisöä ja menestyvää korisjengiä yhdistää monia asia. Molemmissa ihmiset ovat pääosassa, ihmiset toimivat yhdessä, heidän toiminnalla on joku tarkoitus ja heillä on yhteinen suunta & päämäärä.

Ensin korisjengin mindsetistä

Korisjengi saa virtansa mahdollisuuksiin tarttumisesta, ei ongelmien ratkaisemisesta. Vaikka korisjengi koostuu yksittäisistä ihmisistä, on ajattelu enemmän ”me” kuin ”minä”. Meillä on mahdollisuus kehittyä, meillä on mahdollisuus voittaa, meillä on mahdollisuus nauraa, meillä on mahdollisuus saavuttaa jotain suurta yhdessä ja nauttia yhteisöllisyydestä.

Suunnasta ja päämäärästä

Korisjengi tarvitsee menestyäkseen yhteisen suunnan ja päämäärän. Kaikkien korisjengin jäsenten tulee tietää, mihin suuntaan ollaan matkalla ja miksi. Yhteisen suunnan tiedostaminen mahdollistaa fokuksen tekemiseen.

Yhteisen suunnan ja päämäärän viestintä on kommunikointia ja vuorovaikutusta. Se ei ole yksipuolista, kerran kerrottua seminaarihöttöä, joka tiedostetaan tai sitä ei tiedosteta. Se on kommunikaatiota ja vuorovaikutusta, joka rakentaa korisjengin keskinäistä luottamusta, joka on korisjengin yhteishengen perusta.

Yhteinen tavoite ja minun tavoite

Korisjengillä voi olla työyhteisön tavoin tavoitteita vuosineljänneksittäin tai vaikka vuoden päähän. Samanlaista numeroiden seurantaa kuin kvartaalitaloudessa harrastetaan, korisjengissä ei kuitenkaan kannata tehdä. Tulosten seuraaminen virallisesti kerran kuukaudessa on turhaa ja byrokraattista.

Seuraava tilanne ratkaisee, mitä seuraavaksi tapahtuu

Korisjengin tavoite on yleensä unelmia tai mahdollisuuksia. Pääsy seuraavalle sarjatasolle tai voittaa vaikka sarja johon osallistutaan. Tämän unelman tavoittelussa katse ja tekeminen pitää tuoda päivittäiseen tekemiseen. Hyvä ja toimiva tavoite korisjengille on, että kaikki (siis kaikki) pelaajat, valmentajat, keskittyvät seuraavassa tilanteessa onnistumiseen niin hyvin kuin mahdollista. Olipa tilanne sitten harjoitus- tai pelitilanne. Seuraava tilanne ratkaisee, mitä seuraavaksi tapahtuu. Työelämässä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä keskittyy seuraavaan työtehtävään ryhtyessään vain sellaisten asioiden tekemiseen, jotka vievät työyhteisöä kohti sen visiota ja tavoitetta.

Minun rooli ja vastuu

Kaikki ei voi tehdä kaikkea, siksi roolit. Korisjengin onnistumisen edellytys on, että kukin sen jäsen tietää, mikä hänen rooli yhteisen menestyksen tavoittelussa on ja mitä häneltä siinä roolissa odotetaan. Roolissa onnistumisen pitää johtaa yhteiseen onnistumiseen. Siinä koko roolituksen ydin. Jos roolit ovat sekaisin, tekeminen on sekaisen ja yhteisen menestyksen tavoittelu on sekaisin. Korisjengiläisen tulee tunnistaa hänen oma vastuu yhteisen päämäärän tavoittelusta. Hänen tulee tiedostaa se, mitä hän voi tehdä yhteisen onnistumisen eteen. Hänen tulee kokea yhteisestä vastuusta. Tätä vaaditaan kaikilta yksilöiltä menestystä tavoittelevassa korisjengissä.

Toimintamme, yksin ja yhdessä

Korisjengissä onnistuminen vaatii itseohjautuvuutta ja yhdessä tekemistä. Korisjengiläisen itseohjautuvuus tapahtuu lajin sääntöjen, joukkueen taktiikan ja strategian sekä korisjengiläisen oman kyvykkyyden puitteissa. Jotta korisjengiläisen itseohjautuvuus palvelee yhteisen tavoitteen ja päämäärän saavuttamista, tulee hänen tiedostaa ja ymmärtää

• korisjengin yhteinen tavoite, päämäärä ja suunta
• hänen oma rooli tavoitteeseen pyrkimisessä
• hänen omat vahvuudet ja miten vahvuuksien tunnistamisen kautta hän voi palvella korisjengin pyrkimyksiä
• muiden korisjengiläisten vahvuudet, jotta he voivat yhdessä hyödyntää korisjengissä olevia vahvuuksia

Tästä alkaa korisjengiläisen itseohjautuvuudessa onnistuminen. Se ei ole pelkkää yksin tekemistä vaan tarkoituksenmukaista ja fokusoitua tekemistä kohti korisjengin yhteistä päämäärää. Itseohjautuvuudessa onnistumisen tulee suuntautua yhdessä onnistumiseen. Tavoitetta tavoitellaan yhdessä, ei yksin. Jos korisjengin jäsen onnistuu itse mutta muut epäonnistuvat, yhteistyö on myös epäonnistunut. Sooloilukin on pahasta. Jos korisjengiläiset aloittavat sooloilun tai epäolennaisuuksien tekemisen, menestyksen mahdollisuudet tippuvat radikaalisti.

Yhdessä onnistuminen taas tarvitsee tuekseen korisjengin hyvän yhteishengen. Yhdessä onnistumiseen ja yhdessä tekemiseen liittyy usein sanallisia ja sanattomia sopimuksia, jotka on sovittu yhdessä. Tärkeää on se, että kaikki nämä yhdessä sovitut asiat fokusoivat tekemistä kohti yhteistä suuntaa ja päämäärää. Kun korisjengissä on hyvä yhdessä tekemisen meininki, sen sisäinen fiilis nousee. Korisjengin jäsenet etsivät yhdessä keinoja tehdä paremmin yhteistyötä. He kehittyvät niin yksilöinä kuin korisjenginä matkalla kohti yhteistä päämäärää.

Hyvät tavat ja toistot

”Mikään ei ole niin helppoa kuin huonojen tapojen opettelu”. Näin kirjoittaa Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann kirjassaan Johtamisen Taito. Tässä on myös korisjengin jäsenen roolissa onnistumisen, itseohjautuvuuden ja yhdessä onnistumisen ydin. Me teemme päivittäin noin 60.000 päätöstä. Nämä päätökset liittyvät tapaamme toimia, tapaamme reagoida johonkin asiaan tai asenteeseemme ylipäätään.

Koomikko Jerry Seinfeldin vinkki tapojen muodostamiseen:

Korisjengin menestys tulee sen jäsenten hyvien tapojen, tarkoituksen mukaisten toistojen luoman osaamisen (harjoittelu) ja itseluottamuksen tuloksena. Jatkuva kehittyminen ja hyvien tapojen mukainen tekeminen vahvistaa korisjengiläisten ylpeyttä kuulua ryhmään. Korisjengiläisillä on siis yhteisesti tiedostetut standardit (lue lisää standardeista) tekemiselleen. Standardit ovat se malli ja tapa jolla korisjengissä toimitaan, kehitytään ja opitaan. Standardit ja hyvät tavat auttavat matkalla kohti menestystä. Menestymiseen ei ole oikotietä. 

Palaute ja realistinen kuva omasta osaamisesta

Korisjengin menestyminen vaatii jokaiselta toimintaan osallistuvalta realistisen kuvan omasta osaamisesta. Tämä realistinen kuva syntyy oman kyvykkyyden arvioimisesta, valmentajan palautteesta, ulkopuolisten tahojen palautteesta (lehdistö, fanit), kilpailutilanteista, harjoittelutilanteista ja joukkuekavereiden palautteesta. Meillä on todennäköisesti harha omasta osaamisesta ilman tätä kaikkea palautetta (lue lisää itseohjautuvuudesta) (lue lisää onnistumme yhdessä hengestä)

Kun joukkuehenki on kunnossa, palaute on välittämistä

Palautteen tarkoitus on kehittää korisjengiläistä. Palaute on tapa oppia. Kun joukkuehenki on kunnossa, palaute on välittämistä. Meistä on yhdessä enempään. Korisjengiläisen kollega nimittäin usein tietää, että hänen kollegalla on potentiaalia kehittyä. Palaute on se tapa, jolla korisjengiläisen kollega kertoo toiselle ”sinä voit kehittyä”.

Palautekulttuuri kehittää yhteishenkeä. Ei arvosteluun perustuva palautekulttuuri vaan sellainen palautekulttuuri mikä perustuu välittämiseen. Välitetään toisista niin paljon, että autetaan heitä kehittymään. Tämä on ryhmähengen ja yhteistyön tarkoitus, se on myös valmentajan tavoite => auttaa korisjengiläistä kehittymään kohti hänen omaa potentiaalia ja vahvistaa hänen itseluottamusta.

Yksilölähtöinen esimiestyö ja johtaminen

Asiat pitää saada tehtyä ja ihmisillä on merkittävin rooli näiden asioiden toteutumisessa. Tämä on yksilölähtöistä johtamista, joka on tilanteisiin perustuvaa johtamisesta, asia- ja ihmislähtöisen johtamisen sekoitusta. Se on esimiehen, valmentajan tai johtajan näkökulmasta itsensä peliin laittamista, tunteiden näyttämistä. Siinä korisjengin johtamisen ja valmentamisen ydin.

Huutaminen ja negatiivisuus ei auta. Valmentajan kannattaa siis luottaa positiivisuuteen riippumatta siitä, miten hän on lunastanut johtamisroolinsa. Johtamisroolissa toimiminen on aina suuri kunnia ja suuri vastuu. Yksilölähtöinen valmentaja tai johtaja johtaa palvelemalla muita ja olemalla oma itsensä. Hänen tärkeimpiä ominaisuuksia on empatia, eli kyky ymmärtää toista ihmistä. Toisen ihmisen ymmärtämisen jälkeen hän voi palvella toista ihmistä, vaikuttaa hänen motivaatiotekijöihin ja auttaa häntä kehittymään.

Johtaja tai valmentaja on oma itsensä, hän auttaa korisjengiläisiä kehittymään kohti heidän omaa potentiaalia

Johtamista voi toteuttaa todella monella eri tavalla. Puhutaan myös ihmisten tai asioiden johtamisesta. Jako on huono. Henrik Dettmann kiteyttää ajatuksen kirjassaan Johtamisen Taito näin: ”Kaikki lähtee ihmisistä, mutta koska toiminnan tavoitteena ei yleensä ole pelkkä yhdessäolo, myös asiat on pakko ottaa huomioon. Joskus toimitaan ihmiset edellä, toisinaan taas mennään asiat edellä. Itse puhuisinkin tilannejohtamisesta, jossa eteen tuleviin haasteisiin yritetään vastata kaivamalla ihmisistä esiin tilanteen vaatimia kykyjä ja ominaisuuksia. Koripallopelissä tällaisia tilanteita tulee vastaan jatkuvalla syötöllä”. Hyvään johtamiseen liittyy aina myös substanssiosaaminen.

Yksilölähtöiset johtajat ja valmentajat uskovat tapaan, jossa valmentaja tai johtaja huokuu rohkaisua ja auttaa ihmisiä vahvistamaan heidän itseluottamusta. Johtaja tai valmentaja on oma itsensä, hän auttaa korisjengiläisiä kehittymään kohti heidän omaa potentiaalia => jotta heistä tulee niin taitavia, hyviä ja esimerkillisiä ihmisiä kuin mahdollista. Niin pelikentälle kuin myös pelikentän ulkopuoliseen maailmaan.

Ja palataan vielä tuohon alkutekstiin jossa Työterveyslaitos kuvaa toimivaa työyhteisöä… Kuinkakohan monessa työpaikassa työyhteisö toimii kuten Työterveyslaitos sen nettisivuillaan kuvaa… Oikeudenmukainen ja tasapuolinen esimiestyö kun esim. on aina katsojan silmissä…

Jos haluat apua menestyvän korisjengin elementtien oivalluttamisessa työyhteisöösi niin ota yhteyttä. Mikko Tanner 040-7708490 tai mikko.tanner@anwot.fi