Luottamus on vaikuttava sana. Se on osa kaikkia kumppanuuksia ja ihmisten välisiä suhteita. Se kuvaa sitä peruskiveä, johon niin moni asia perustuu, niin kahden ihmisen välisissä suhteissa, tiimeissä, perheissä, kuin myös yrityksissä ja yhteisöissä.

Menestyvien tiimien luottamus syntyy avoimen ja rehellisen kommunikaation sekä vuorovaikutuksen kautta, jossa ihmislähtöinen johtaminen on merkittävässä roolissa. Luottamus mahdollistaa yhteiseen visioon uskomisen ja tunteen, että yhteinen matkan tekeminen johtaa yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Se antaa tiimiläisille fiiliksen: ”et ole yksin ja sinuun luotetaan”.

Luottamuksen rakentumisen ei tarvitse olla ruusuilla tanssimista vaan se kehittyy myös rehellisten väittelyiden kautta. Rehellinen väittely on mahdollista etenkin silloin kun väittelijät luottavat jo toisiinsa. Tällöin väittely vahvistaa luottamuksen rakentumista.

Luottamus vahvistaa tiimihenkeä ja kaikkien tiimiläisten henkilökohtaista itseluottamusta. Se antaa tiimiläisille fiiliksen: ”et ole yksin ja sinuun luotetaan”

On syytä muistaa, että luottamus vahvistaa tiimiä vain silloin kun tiimiläiset toimivat yhdessä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Jos tätä yhdessä toimimista ei ole, ei ole menestyvää tiimiäkään, eikä luottamusta tarvita tiimin kehittymiseen.

Tässä muutama asia jotka on hyvä huomioida kun mietitään a) miten luottamus rakentuu ja b) mihin se vaikuttaa tiimien kehittämisessä ja kehittymisessä.

1. Rehellisyys: Keskutelussa katsekontakti ja kaikessa kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa totuudessa pysyminen. Näin toimimalla pohja luottamukselle rakentuu, eikä mitään keksittyjä tarinoita tarvitse muistaa.

2. Intohimo: Tiimi voi rakentua lahjakkaista ja oppineista ihmisistä. Mutta menestyäkseen se tarvitsee luonnetta, joka syntyy yhdessä tekemisen kulttuurista, yhteisestä intohimosta tavoitteen saavuttamiseksi.

3. Lojaalisuus: Kun luottamuksen siemen on kylvetty tiimiin niin sitoutuneet tiimiläiset haluavat toimia yhdessä. Kehittyessään tämä johtaa siihen että tiimiläisten keskuudessa tehdään pieniä palveluksia toisille. Näiden palvelusten merkitys tiimin kehittymisessä voi olla merkittävä.

4. Nöyryys: Virheiden tekeminen ei haittaa. Se on oppimisen kannalta jopa suotavaa. Mutta näistä virheistä pitää oppia ja se näyttäytyy muille tiimiläisille nöyryytenä. Oppiva tiimiläinen näyttää muille haluavansa olla osa tiimiä. On hämmästyttävää miten paljon tiimit saavat aikaiseksi kun tiimi on yhtenäinen. Silloin tiimissä ei välitetä siitä, kuka yhteisten ponnistelujen tuloksista palkitaan.

5. Vastuullisuus: Tiimiläisten keskinäinen luottamus rakentuu yhtä paljon siitä, mitä kokemuksia koetaan yhdessä, kuin myös siitä mitä kukin tekee yksin silloin kun kukaan ei katso…

6. Sitkeys: Luottamusta rakentaa sekin että kukin tiimiläinen tekee sen minkä lupaa. Kukin voi näyttää myös oman kykynsä ja fiiliksensä mukaisesti esimerkkiä. Näin toimimalla tiimiin rakentuu toimintatapa, missä asiat tapahtuu, eikä niitä tarvitse tehdä uudestaan ja uudestaan.

7. Tiimityö: Miten tiimissä puhutaan? Käytetäänkö onnistumisista vain ”me” ilmaisua. Näin tulisi toimia. Usein tiimeistä puhuttaessa myös sanotaan että ”se että yrittää parhaansa riittää”. Ja usein se riittääkin kun tiimin luottamuspääomaa rakennetaan. Jos yksilöt tiimissä toimivat kurinalaisesti ja toisiinsa luottaen niin tiimityö on hyvässä vauhdissa.

Tiimit kasvavat ja kehittyvät yhteisten kokemusten kautta. Mikään ei kasvata tiimiä yhtenäiseksi yhtä hyvin kuin yhdessä siedetyt rasitukset ja oman onnen varassa koetut onnistumiset.

Yhteiset kokemukset lisäävät luottamusta ja ihmislähtöisen johtajan viesti on kaikille sama: Viesti kaikille on – me luotamme sinuun !

 

Jos haluat apua tiimihengen ja yhteisen suunnan rakentamisessa sinun tiimillesi niin ota yhteyttä

Mikko +358 40 770 8490 tai mikkotanner@hotmail.com