Tuloksellisuus… maailma janoaa tuloksia. Useimpien tiimien onnistumista arvioidaan niiden tuloksellisuudella. Tiimin tuloksellisuus selviää, kun katsotaan miten tiimi pärjäsi sille asetettuun tavoitteeseen verrattuna. Mitä konkreettisempi tavoite, sitä selkeämpi sitä on arvioida. Mitä selkeämmin mitattavissa oleva tavoite, sen parempi.

Keskityn tässä tekstissä tiimin hyvän yhteishengen merkitykseen tuloksellisuudessa. Hyvää yhteishenkeä on hankala mitata, mutta se on tiimeille tärkeä väline tuloksen tavoitteluun.

Hyvän yhteishengen kehittyminen on yhteisen matkan tekemistä

Tiimin hyvän yhteishengen käsittelyä ei voi tehdä ilman, että referoi koripallon NBA-liigan pitkäaikaista ja menestyksekästä valmentajaa Gregg Popovichia. Hän kuvaa joukkueensa tavoiteasetantaa näin.

”Konkreettinen tavoite? Ei minulla ole. Minun tavoitteeni ovat erittäin yleisiä ja tavallisia. Kysymys on matkasta. Kysymys on prosessista. Matkan tekeminen ei ole helppoa, ilo on itse prosessissa. Itse matka on se, mistä sinä olet ylpeä. Prosessi on se missä sinä tunnet kaveruutta muiden tiimiläisten kanssa. Ihmiset ovat ylpeitä siitä mitä he ovat saavuttaneet yhdessä joukkueena. Tavoitteemme on olla parhaiten valmistautunut joukkue kun sarjan pudotuspelit alkaa, ja mahdollisimman terve eli vähän loukkaantumisia”

Toki Gregg Popovichin onnistumista arvioidaan myös mitattavien tulosten valossa. Mutta yhteishengen johtamisen ja kehittämisen kärkenä hänellä ei ole mitattavan tavoitteen saavuttaminen, vaan yhteisen matkan taittaminen ja prosessi. Hyvä yhteishenki on hänellekin väline tuloksellisuuteen.

Hyvän yhteishengen kehittyminen on yhteisen matkan taittamista, yhdessä asioiden kokemista. Se on päivittäistä yhdessä tekemistä ja yhdessä kasvamista, yhteisiä koettelemuksia ja yhteisiä onnistumisia. Se on rehellisyyttä, luottamista, välittämistä, yhteistä vastuuta, ylpeyttä yhteisestä tekemisestä, johtajuutta, esimerkin näyttämistä, suunnan näyttämistä, kannustamista, kuuntelemista, vuorovaikutusta, toisen auttamista kehittymään, toisen vahvuuksien tunnistamista, epäolennaisuuksien karsimista, varhaista puuttumista, kaikkien huomioimista, jne.

Matkan tekemiseen liittyy myös prosessi. Prosessissa asioita tehdään yhdessä, erehdyksistä oppien. #TheProcess – niin kutsuvat koripallon NBA-joukkue Philadelphia 76ers’ien vastuuhenkilöt oman seuransa tekemistä. Prosessi on tässä yhteydessä siis se toimintatapa ja kokonaisuus jonka puitteissa toimitaan, se, jonka puitteissa pyritään kehittymään ja johon liittyy kaikki tekeminen.

Tiimien tekemistä pitää suunnitella. Suunnitelma kertoo tiimille suunnan ja tavoitteen. Suunnitelma toimii tiimin suunnannäyttäjänä. Suunnitelmat ovat tärkeitä mutta niitäkin tulee matkan aikana tarkentaa. ”Suunnitelma ei toimi, mutta valmistaa ehkä kohtaamaan ja hyötymään sattumasta”. Tällaisen muistiinpanon olen kirjoittanut Marko Kulmalan kirjan ”Hyvä idea ei toimi” yhdelle sivulle. Tuossa lauseessa on totuus myös yhteishengen rakentumiseen, etenkin kun puhutaan matkasta ja prosessista yhteishengen rakentajina => Yhteishengen rakentuminen on matkan tekemistä, suunnitelma näyttää suuntaa, prosessi vie yhteishengen kehittymistä eteenpäin.

Jos et pysy suunnitelman näyttämässä suunnassa, tee korjausliikkeitä. Muista kuitenkin, että kaikkien yhteisöjen ja tiimien yhteishengen kehittyminen on ihmisten tunteisiin perustuvaa toimintaa ja tunteiden kehittymistä ei etukäteen voi liiaksi suunnitella.

Yhteishenki kehittyy matkalla kohti innostavaa päämäärää

Suunnitelma on siis suunnannäyttäjä jonka tulee osoittaa kohti innostavaa päämäärää. Innostava päämäärä rakentuu joko annettuna tai tiimin sisältä. Oli niin tai näin, tiimiläisten tulee oivaltaa heitä yhteisesti innostava päämäärää, jotta se palvelee yhteishengen kehittymistä ja tuloksellisuuden saavuttamista.

Innostavan päämäärän tulee kolahtaa tunteisiin, maailman muuttamiseen paremmaksi tai mitattavaan tavoitteeseen osuvaksi. Innostava päämäärä on siis jotain, mitä kohti yhdessä kulkemalla tiimiläiset uskovat tekevänsä jotain mistä he voivat olla ylpeitä.

Oli kysymys mistä tahansa ryhmästä ihmisiä, niin yhteinen suunta ja innostava päämäärä pitävät porukan kasassa

Valmentava johtaminen varmistaa yhteishengen kehittymisen

Valmentava johtaminen on matkan aikana yhteishengen rakentamisen väline. Se on empatiaa, kuuntelua, kannustamista, kyselyä, kiittämistä. Se on tiimiläisten kehittymisen auttamista. Se on tiimille yhteisen suunnan ja tilannekuvan luomista kohti innostavaa päämäärää. Se on mahdollisuuksien näyttämistä, tavoiteasetantaa, suunnitelmia, roolitusta ja yhteistä matkan tekemistä.

Yhteishengen rakentuminen ja kehittyminen vaativat sitoutumista. Sitoutuminen vaatii yksilöltä halua osallistua, halua olla mukana. Monessa tiimissä tämän odotetaan tapahtuvan itsestään, pelkästä osallistumisen halusta. Ei, se ei tapahdu niin. Me kaikki olemme erilaisia – siksi meitä ”pitää johtaa” myös tiimeissä yksilölähtöisesti valmentavalla otteella. Meitä motivoivat eri asiat, me kaikki haluamme tulla nähdyksi ja kuulluksi. Me kaikki kaipaamme sitoutuaksemme arvostusta. Ja me kaikki haluamme oman tärkeän roolin omassa tiimissämme. Meidän itsemme johtamisen taidot ovat erilaisia ja meidän kyvykkyys itseohjautua on erilainen. Ei meitä voi käsitellä tiimeissä yhtenä homogeenisenä laumana.

Lopuksi

”Hyvä fiilis on hyvän yhteishengen tulos. Oletko joskus kuullut urheilujoukkueesta joka on menestynyt hyvin ja heillä on ollut huono joukkuehenki?” – kysyi Susijengin valmentaja Henrik Dettmann minulta eräänä päivänä. Siinä tarpeeksi syytä rakentaa hyvä yhteishenki valmentavalla johtamisella mille tahansa tiimille.

Jos tarvitset apua hyvän yhteishengen merkityksen oivalluttamisessa tiimillesi niin ota yhteyttä. Tavoitat minut numerosta 040-7708490.

PS. Muutama yhteishengen rakentamista vaikeuttava asia, johon kannattaa puuttua heti kun sellaista huomaa.

– Tiimi ei toimi yhdessä

– Tiimiltä puuttuu yhteinen suunta ja päämäärä

– Tiimiläiset eivät tue toisiaan

– Yksinyrittäminen on yleisempää kuin yhdessä tekeminen