Otsikko on johtopäätös tutkimuksesta jossa tutkittiin toimitusjohtajien vertaisverkostoa. Tutkitun vertaisverkoston fokus on uuden tiedon luomisessa ja tiedon jakamisessa. Tutkimus julkaistiin vuonna 2014 ja tämä Pro Gradu -tutkimus liittyi Lappeenrannan teknillisen yliopiston maisteriohjelmaan. Sen otsikko oli: “Vain toimitusjohtaja voi ymmärtää toimitusjohtajaa – käytäntöyhteisö uuden tiedon luomisessa”. Tutkimuksesta ja sen johtopäätöksistä lisää muutaman rivin jälkeen.

Tiedon merkitys

Jo vuosia sitten Hewlett-Packardin entinen CEO Lew Platt sanoi, että ”jos HP vain tietäisi mitä HP tietää, se voisi olla kolme kertaa tuottavampi yritys”. Tähän lauseeseen yhtyivät monet 1990-luvun yritysjohtajat. Myös he ymmärsivät että tieto voi toimia jatkuvan kilpailuedun lähteenä. Samalla voi todeta, että Plattin lausetta ei voi todistaa oikeaksi ennen kuin hiljainen ja piilossa oleva tieto on tunnistettu, saatu käyttöön ja hyödynnettäväksi. Tämä oli juuri Plattinkin toive: miten saada hiljainen tieto esille ja hyödynnettäväksi? Juuri tätä toimitusjohtajien vertaisverkostoon kuuluvat toimitusjohtajat myös hakevat.

”Vuoropuhelu ja tiedon jakaminen yli toimialarajojen on yksi tapa tuoda hiljaista tietoa hyödynnettäväksi”

Tutkimuksesta

Tutkimus tehtiin toimitusjohtajien vertaisverkoston puitteissa ja tutkimukseen osallistui kymmenen toimitusjohtajaa eri toimialoilta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitä etuja toimitusjohtajat ja heidän edustamansa organisaatiot saavat, kun toimitusjohtajat sparraavat johtamiseen ja kilpailuetuun liittyviä ideoita toisten toimitusjohtajien kanssa toimialariippumattomasti.

Tätä käytännön toimintaa verrattiin käytäntöyhteisöjen ja etenkin uuden tiedon luomisen sekä tiedon jakamisen teorioihin. Tutkimus myös selvitti miten toimitusjohtajien keskinäisen vertaisverkoston tapaamisissa jaetaan tietoa, luodaan uutta tietoa ja millaisia hyötyjä yhteisöön osallistuminen tuo toimitusjohtajien työhön.

Tutkimuksen kohde

Yleisesti voidaan todeta, että johtajille tarjottavia vertaisverkostoja (käytäntöyhteisöjä) on useita erilaisia. Niitä kaikkia yhdistää se, että johtajat kokoontuvat tiettyyn paikkaan pohtimaan joitain johtamiseen liittyviä aiheita. Useissa tapauksissa joku ulkopuolinen, esimerkiksi fasilitaattori, johtaa tilaisuutta. Toiminnaltaan niissä on yhtä monta eroavaisuutta kuin verkostojakin on. Osassa verkostoista toimitaan seminaarityyppisesti eli kerrotaan asioita kuulijoille, osassa keskustellaan aiheista pyöreissä pöydissä aiheen alustuksen kautta, osa keskittyy nimenomaan verkostoitumiseen, osa keskittyy uuden tiedon luomiseen osallistujille, jne… Saavutettavat edut ja hyödyt riippuvat vertaistapaamisen toimintatavasta.

Tutkitun vertaisverkoston toiminnan kulmakiviä ovat dialogi, yhteinen tavoite ja yhteinen jaettu sisältö:

– yhteinen tavoite – keskustelijoilla vilpitön halu löytyy ratkaisu

– dialogi – dialogin kautta asia tarkentuu ja jäsentyy, mahdollisuus hiljaisen tiedon välittymiseen kasvaa

– yhteinen jaettu sisältö – jos toinen puhuu ruuveista ja toinen maidosta niin uuden tiedon luomisen lähtökohta ei täyty. Toimitusjohtajien vertaisverkoston tapaamisissa tämä ei ollut ongelma. Kaikki osallistujat olivat toimitusjohtajia joten heidän lähtökohdat sisällön jakoon olivat samanlaiset.

Mitä tutkimuksessa löydettiin….

Tutkimuksen tulokset tukivat vertailtuja teorioita. Vertaisverkoston toimintatavan osalta tehokas tiedon jakaminen ja uuden tiedon luominen edellyttää prosessiin osallistujilta sekä sosiaalisia että vuorovaikutuksellisia taitoja. Sosiaalisista ja vuorovaikutukseen liittyvistä edellytyksistä tutkimuksessa korostuivat

– vuorovaikutustaidot, etenkin aktiivinen kuuntelu

– huolenpitoon liittyvät tekijät

– luottamus

– hyvä ilmapiiri

Tutkimuksen kohteena ollut yhteisö koettiin luottamuksellisena ja turvallisena avoimelle tiedon jakamiselle, jopa silloin kun puhutaan epäonnistumisista.

”Harvassa yhteisössä toimitusjohtaja voi luottamuksellisesti kysyä kollegaltaan mielipidettä esimerkiksi siihen mitä toimintoja hänen tulisi yrityksensä toiminnasta ulkoistaa. Vertaistuki toisilta toimitusjohtajilta helpottaa toimitusjohtajan yksinäisyyttä, siksi yhteyksiä kollegoihin tulisikin vaalia.”

Mikä ohjaa osallistujat tapaamisiin

Tapaamisiin osallistumista ohjaavat etenkin sisäiset motiivit, joista korostuivat

– vertaistuki

– informaation vaihto

– itsensä kehittäminen

– verkostoituminen

Ulkoisista motiiveista tulivat esiin toisten hyväksi havaittujen käytäntöjen kuuleminen, organisaation toiminnan tehostaminen ja bisneskumppanuudet. Monet pitävät myös tärkeänä sitä, että saavat keskustelujen kautta varmuutta omaan päätöksentekoonsa.

Yksinäisyys vaivaa toimitusjohtajia

Vertaistuki koetaan tärkeäksi motiiviksi osallistumiselle. Moni osallistuja totesi vertaistukeen liittyen, että ”ei saa tilaisuutta siihen missään muualla”. Vertaistuki koetaan tärkeäksi juuri toimitusjohtajan työn yksinäisen luonteen vuoksi. Yksinäisyys tulee esille kaikissa keskusteluissa.

Myös tutkijat (esim. Slenders 2010) ovat kiinnittäneet huomiota toimitusjohtajien yksinäisyyteen. Slenders (2010) tutki toimitusjohtajien suhteita heidän luotettuihin neuvonantajiin. Neuvonantajat voivat tarjota apua, neuvoja ja informaatiota päätöksenteon tueksi, mutta itse päätöksentekoa ei voi delegoida. Vaikka toimitusjohtajat arvostavat luotetuilta neuvonantajiltaan saamaansa apua ja tukea päätöksentekoon, joutuvat he kuitenkin lopulta tekemään päätökset yksin.

Tutkimuksen johtopäätökset

Tutkimus osoitti selkeästi sisäisten hyötyjen ohjaavan osallistumista vertaisverkoston tapaamisiin. Ulkoiset hyödyt nähdään lähinnä mahdollisena lisäetuna. Verkostoituminen sinällään koetaan tärkeänä, mutta siitä mahdollisesti seuraavia ulkoisia hyötyjä, kuten asiakassuhteita ei pidetä juuri tähän verkostoon osallistumisessa itse tarkoituksena. Joissain toisissa verkostoissa niiden merkitys on paljon suurempi.

Toimitusjohtajien kannattaa hyödyntää ainutlaatuiset mahdollisuudet verkostoitua ja käydä dialogia toisten toimitusjohtajien kanssa. Tällöin hän

– edistää itsensä kehittämistä

– saa vertaistukea ja itsevarmuutta

– saa energiaa ja tukea päätöksentekoon

Näin osallistujat kommentoivat kysymystä: miten henkilökohtaisesti hyödyt osallistumisesta tapaamisiin?

• Olen pystynyt uudistumaan, saanut uutta tietoa ja näkemään asioita eri tavalla
• Olen kasvanut ja kehittynyt henkilönä, saanut uutta energiaa
• Olen saanut varmuutta omiin päätöksiin että ollaan oikealla tiellä
• Olen kokenut hyvää ajatusten vaihtoa, vertaistukea ja työskentelyä helpottavia ajatuksia
• Olen saanut omille ajatuksille luottamuksellisen testiympäristön

Näin osallistujat kommentoivat kysymystä: mitä tapaamisten antia olet hyödyntänyt omassa työssäsi tai organisaatiossasi?

• Olen saanut vahvistusta omaan asiaan ja vaihtoehtoisia mielipiteitä miten kannattaisi toimia
• Olen saanut kopioitavia ideoita, jotka muut ovat jo kokeilleet, mukaan lukien tämän vertaisyhteisön toimintapa
• Sain mukaani toisen yrityksen avainasiakaskonseptin jonka voin ottaa meillä käyttöön
• Oman ajankäytön priorisoinnin kautta organisaation toiminnan tehostuminen
• Organisaation oppiminen ja toiminnan kehittäminen

Uuden tiedon luominen sparraamalla ja vuorovaikutuksessa vaatii siis osallistujilta

– oikean tahtotilan

– luottamusta toisiaan kohtaan

– valmiutta tasapuoliseen dialogiin

– avoimuutta

Se vaatii enemmän korvia ja yhteistä ajattelua edistävää dialogia. Se vaatii ensin toisen näkemyksen ymmärtämistä ja sitten oman sanomisen ymmärrettäväksi tekemistä. Jos oma sanominen on tärkeämpää kuin toisen kuunteleminen niin peli on menetetty. Uuden tiedon luominen luottamuksellisessa ja turvallisessa ympäristössä on siis eri asia kuin tiedon vaihtaminen kahvipöytäkeskustelussa tai esityksen kuunteleminen seminaareissa.

Tässä esitelty tutkimus vahvisti sen, että uuden tiedon luomisen ja jakamisen teoriat toimivat käytännössä. Olen itse fasilitoinut useita kymmeniä uuden tiedon luomisen vertaisverkostotapaamisia. Fasilitoidessani tärkein roolini on luoda luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri tiedon jakamiselle. Tällöin vuorovaikutukseen osallistujat voivat keskittyä täysin uuden tiedon luomiseen sekä itsensä vahvistamiseen.

Jos haluat lisätietoja fasilitoimistani sparrauksista niin ota yhteyttä

Mikko +358 40 770 8490 tai mikkotanner@hotmail.com