Yrityksen menestykseen liittyen sanotaan, että tekeminen lähtee strategiasta. Strategiassa teroitetaan fokusta, prioriteetteja ja suuntaa. Strategia on tarkoituksellinen suunnitelma yrityksen tulevaisuudesta ja yrityksen liiketaloudellinen juoni. Strategiaa luodessa mietitään mitä kannattaa tehdä, mihin kannattaa keskittyä ja panostaa.

Strategian toteuttamiseen liittyy aina yrityksen ulkopuolisen maailman asioita. Nämä toimintaympäristöön liittyvät asiat tulee johtamisessa huomioida, jotta jatkuvuutta ja kasvua voidaan säännöllisesti johtaa. Johtaminen siis kulkee käsi kädessä strategian toteuttamisen kanssa. Ja kun strategiaa ovat toteuttamassa ihmiset, niin kuvaan astuu myös työyhteisön kulttuuri. Eli minkälainen on se ihmisten muodostama toimintaympäristö, johon liittyy yrityksen käyttäytymisnormit, arvot, uskomukset ja toimintatavat.

Yrityskulttuurin johtaminen onkin monimutkainen asia, koska kulttuurista paljon on ankkuroitu hiljaiseen käytökseen, ihmisten mindsettiin ja sosiaalisiin suhteisiin.

#Kulttuuri on se mitä tehdään päivittäin, olipa #suunnitelma tai #strategia mitä tahansa #työelämä #onnistummeyhdessä #johtaminen

Yrityskulttuuri ja ihmisten johtaminen ovat ikuisesti yhdessä. Hyvät johtajat ymmärtävät kulttuurin merkityksen ja vaikutuksen, tiedostavat mahdollisesti tarvittavan muutoksen ja voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa prosessiin, jolla kulttuuria kehitetään haluttuun suuntaan.

Yrityskulttuuri joukkueurheilun mindsetillä

Joukkueurheilua ja työelämää yhdistää moni asia. Yleisellä tasolla molemmissa, sekä joukkueurheilussa että työelämässä, ryhmä ihmisiä toimii yhdessä, tavoitteena saavuttaa yhteinen päämäärä.

Se mistä puhutaan ja mistä asioista ihmisiä kannustetaan, ohjaa ihmisten ajattelua ja tekemistä. Jokainen yritys ja yhteisö määrittelee itse omalla toiminnallaan sen, minkälainen kulttuuri siihen yhteisöön muodostuu.

Joukkueurheilun perusfilosofia kannustaa ihmisiä yhdessä tekemiseen ja tämä sama ajattelu sopii hyvin yhteisöllisen yrityskulttuurin rakentamiseen. Jos yhteisöllisyys ja yhdessä onnistuminen on tavoite, siitä kannattaa puhua. Sillä se, mistä puhutaan ja mihin tekemiseen ihmisiä kannustetaan, ohjaa ihmisten ajattelua ja tekemistä.

Culture is longevity, and it’s the most kicked around, abused word in sports. And many times it’s frustrating because you just don’t click your heels and say, ‘Oh, we got culture.’ It takes time. – Brett Brown

Kun ihmiset oivaltavat ajattelemaan enemmän yhdessä tekemistä ja yhdessä onnistumista, yrityksen yhdessä onnistumisen mahdollisuus kasvaa. Sekä joukkueurheilussa että työelämässä, yhteisön kulttuuri muodostuu vain tekemällä, ei suunnittelemalla.

Mitä asioita joukkueurheilusta on kopioitavissa yhteisölliseen yrityskulttuuriin?

Yrityskulttuuri on siis kaikki se, mitä yrityksessä tapahtuu ihmisten välillä, mitä siellä tehdään, yksin ja yhdessä, kaikessa viestinnässä, kaikissa kohtaamisissa ja vuorovaikutustilanteissa. Se on jokapäiväistä, yhteistä matkan tekemistä, yhdessä oppimista, yhteistä kehittymistä ja kehittämistä. Se on oikeiden kysymysten miettimistä oikeiden vastausten sijaan. Se on tasavertaisia ihmisten kohtaamisia. Matka ja päivittäinen tekeminen on se juttu, ei suunnitelma tai perille pääsy.

Tässä neljä asiaa, jotka luovat joukkueurheilussa yhteisöllistä kulttuuria. Samat asiat toimivat varmasti myös työelämässä.

Luottamus

Luottamus on osa kaikkia kumppanuuksia, ihmisten muodostamia yhteisöjä sekä ihmisten välisiä suhteita. Se kuvaa sitä peruskiveä johon niin moni asia perustuu ihmisten välisissä suhteissa, tiimeissä, perheissä, yrityksissä ja yhteisöissä. Luottamus rakentuu kommunikointiin, vuorovaikutukseen ja tekoihin nojaten. Yhteisöllistä yrityskulttuuria luodessa kommunikoinnissa tulee käyttää sanaa “me” moninkertaisesti enemmän kuin sanaa “minä”.

Jokaisessa yhteisöllistä toimintakulttuuria tavoittelevassa yhteisössä luottamus syntyy avoimen ja rehellisen kommunikaation sekä vuorovaikutuksen kautta. Yksilölähtöisen johtajan kolme tärkeää sanaa yksittäiselle ihmisille yhteisöllisyyttä rakennettaessa ovat: “minä luotan sinuun”.  Luottamus mahdollistaa yhteiseen visioon uskomisen ja yhteisen matkan taittamisen kohti yhteistä tavoitetta. Luottamus antaa tiimiläisille tunteen siitä, että ”en ole yksin ja minuun luotetaan”. Luottamus vahvistaa yhteisöllistä yrityskulttuuria ja kaikkien yksittäisten ihmisten henkilökohtaista itseluottamusta.

Every player needs something to do, someone to love, something to believe, and something to hope for. – Lou Holtz

Luottamuksen rakentumisen ei tarvitse olla ruusuilla tanssimista vaan se kehittyy myös rehellisen väittelyn ja palautteen kautta. Rehellinen väittely on mahdollista etenkin silloin kun väittelijät luottavat jo toisiinsa.

Yhteenkuuluvuus

Yhteenkuuluvuus ja ihmisten yhteenkuuluvuuden tunne ovat yhdessä tekemistä, kaikkien huomioimista ja arvostamista. Yhteenkuuluvuuden tunne tulee siitä, että kaikki yhteisön jäsenet ovat nk. “samalla viivalla”. Yhteisössä ei ole kahden kerroksen väkeä, vaan toisia arvostava ja kunnioittava tapa toimia jaetaan yleisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki yhteisössä tehtäviensä ja vastuidensa puitteissa olisivat “samalla viivalla”. Yhteenkuuluvuuden kehittymisessä ja kehittämisessä on kysymys siitä ihmiskäsityksestä mikä yhteisössä on vallalla.

Yhteenkuuluvuuden tunteen kokiessaan ihmisten tuntevat olevansa arvostettuja ja hyväksyttyjä. He tuntevat että “heidät nähdään”, heidän mielipidettä ja näkemystä arvostetaan. Yhteenkuuluvuuden tunne tulee sanojen ja tekojen kautta. Tähän tunteeseen vaikuttaa myös se, että jokainen yhteisössä tietää oman roolinsa ja on sisäistänyt yhteisen päämäärän. Heidän tulee kokea arvostusta, ymmärtää yhteisön arvot, periaatteet ja käytännöt.

Vastuullisuus

Yhteisölliseen yrityskulttuuriin kuuluu myös vastuullisuus. Se on vastuullisuutta omasta tekemisestä ja se on vastuuta yhteisestä tavoitteesta ja päämäärästä. Jokainen yhteisön jäsen on vastuussa yhteisen tavoitteen saavuttamisesta, joten mm. esimerkin näyttäminen, toisten tukeminen ja kannustaminen sekä rehellinen palaute kuuluvat vastuullisuuteen. Yhteisöllisessä ja yhdessä tekemiseen kannustavassa yrityskulttuurissa palaute on välittämistä => “Minä annan sinulle palautetta, koska sinusta on enempään”. Tämä on se tavoite. Palautteen ja kannustamisen myötä jokaista yhteisön jäsentä kannustetaan tekemään parhaansa ja kehittymään kohti hänen omaa potentiaalia.

When your teammate looks you in the eye and holds you accountable, that’s the greatest kind of leadership there is – Doug Collins

Vastuulliset yhteisön jäsenet tuntevat itsensä ja opettelevat johtamaan itseään. He tietävät oman roolinsa ja kantavat vastuunsa roolin hyvästä suorittamisesta. Vastuulliset yhteisön jäsenet kehittävät omaa osaamistaan ja näyttävät muille yhteisössä esimerkkiä oman kykynsä, fiiliksensä ja energiansa puitteissa, koska tahansa, ilman eri pyyntöä tai käskyä.

Intohimo

Yhteisöllisen yrityskulttuurin rakentaminen hyötyy siitä jos yhteisöstä löytyy intohimoa. Jokaisessa yhteisössä on ihmisiä, joilla on enemmän intohimoa yhteisen päämäärän tavoitteluun tai hyvän toimintakulttuurin luomiseen kuin toisilla. Nämä ihmiset kannattaa tunnistaa ja heitä kannattaa tukea, jotta he voivat tartuttaa intohimonsa myös muihin yhteisön jäseniin. Kaikilla ihmisillä yhteisössä intohimon lamppu ei syty samaan aikaan, joten esimerkinnäyttäjiä tarvitaan.

Menestystä tavoitteleva yhteisö voi rakentua lahjakkaista ja oppineista ihmisistä. Mutta menestyäkseen se tarvitsee luonnetta, joka syntyy yhdessä tekemisen kulttuurista ja yhteisestä intohimosta päämäärän ja tavoitteen saavuttamiseksi.

Mitä joukkueurheilun mindsettiin perustuvaa yhteisöllisen yrityskulttuurin johtamisesta tulee oivaltaa?

Yrityksen johtaminen kulkee siis strategian toteuttamisen kanssa käsi kädessä, ja tämä ymmärretään yleisesti. Yhteisöllisen yrityskulttuurin (tai minkä tahansa muun kulttuurin) johtaminen sen sijaan on monimutkaisempaa, sillä niin suuri osa kulttuurista on puhumatonta käytöstä, ihmisten mielialaan liittyvää ja sosiaalisia suhteita. Yrityksen tai yhteisön kulttuuriin liittyy aina monia sanomattomia ja näkymättömiä asioita.

Näitä asioita ei voi johtaa suunnitelmien ja numeroiden kautta, vaan suoraan ihmisten kanssa toimimalla.

Miesten koripallomaajoukkueen eli Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann kuvaa omaa työtään kulttuurin rakentajana kirjassa “Dettmann ja Johtamisen Taito” näin: “Maajoukkuevalmentajan… työ on pitkälti olosuhteiden rakentamista, ihmissuhteiden hoitoa ja hengen luomista. Jos maajoukkue olisi suuryritys, valmentaja olisi samaan aikaan toimitusjohtaja, tuotekehitysjohtaja, markkinointijohtaja, henkilöstöpäällikkö ja juoksupoika. Iso osa päävalmentajan ajasta kuluu näennäisten vähäpätöisten asioiden pyörittelyyn: mihin aikaan saavumme pelipaikalle, missä asumme, mitä syömme illalliseksi. Kysymys on samasta asiasta kuin missä tahansa yrityksessä: esimiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että työntekijöiden työolot ja työvälineet ovat kunnossa. Pienten asioiden hoitaminen huolellisesti luo pohjan kaikelle toiminnalle”. Ja hän jatkaa: ”Ihmistä ei pusketa eteenpäin pakolla vaan houkutellaan arvoilla, joista suurin on ikiaikainen: ’Tee muille se, mitä haluat itselle tehtävän.’ Juuri tuo lause on myös Susijengin ja koko maajoukkuetoiminnan avainlause”

Yhteisöllisen yrityskulttuurin johtamisessa kaikki lähtee arvoista ja yhteisössä vallalla olevasta ihmiskäsityksestä. Arvojen tulee näkyä kaikessa toiminnassa, kaikessa kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa, sekä mm. jokaisessa henkilövalinnassa joita yhteisössä tehdään. Kun yhteisössä uskotaan, että ihmiset ovat yhteisön tärkein voimavara, ovat ihmislähtöisyys, positiivisesti ihmisiin suhtautuminen sekä ihmisiin luottaminen yhteisön arkea. Tällöin myös todellinen vuorovaikutus ja sitä kautta aito yhteisöllisyys on mahdollista.

We’re building a culture of accountability, trust, and togetherness. Entitlement will not be tolerated – Brad Stevens

Yhteisön kulttuuri on jotain mikä syntyy vain tekemällä, ei suunnittelemalla tai uneksimalla. Olivatpa yhteisön arvot mitkä tahansa, yhteisön johtajien ja esimerkinnäyttäjien tulee omalla toiminnallaan luoda yhteisön kulttuuri. Kulttuuri nimittäin muodostuu juuri sellaiseksi kuin johtajat ja esimerkinnäyttäjät sen omalla toiminnallaan näyttävät.

Yhteisöllinen yrityskulttuuri => parempi ihmisten välinen yhteistyö => paremmat yhteiset tulokset

040-7708490 / Mikko