Tiimeistä on puhuttu ja kirjoitettu paljon. On toimivia tiimejä, hyvin johdettuja tiimejä, huonosti johdettuja tiimejä, tehokkaita tiimejä, tehottomia tiimejä, jne.. Malleja on siitä, miten tiimi pitäisi rakentaa ja mikä olisi ihanteellinen toimintatapa tehokkaalle tiimille…

Sosiaalisessa mediassa oli muutama päivä sitten päivitys joka johti tähän pohdintaan. Päivitys on tässä:

Tähän liittyi viiden kohdan listaus mistä tehokkaan tiimin tunnistaa ja ne olivat: 1. Psykologinen turvallisuus, 2. Luotettavuus, 3. Rakenne ja selkeys, 4. Merkitys ja 5. Vaikuttavuus (Näistä jokaisesta kohdasta oli vielä pieni tarkennus mutta jätän ne tästä pois).

Onnistuuko tiimin rakentaminen ja johtaminen kirjallisten ohjeiden mukaan? Tämä oli se aihe jota lähdin pohtimaan…

Miksi tiimin rakentaminen ei voi onnistua toisen ohjeita noudattamalla

Tiimin rakentaminen ja johtaminen ei ole moottorin rakentamista ja huoltamista. Tiimi ei koostu tunteettomista osista jotka voidaan öljytä, tai rikki mennessään vaihtaa. Sitä ei voi kuvata listauksena asioista jotka tekemällä onnistuminen syntyy. (Toki listaus voi olla jollekin myös avuksi jos siitä pystyy oivaltamaan asioita omaan tekemiseensä). Tiimin rakentaminen ja johtaminen on 100% ihmisten kanssa toimimista, ei listan toteuttamista.

Ihmislähtöinen tiimin rakentaminen ja johtaminen

Tiimin rakentaminen ja johtaminen on väsymätöntä ja jatkuvaa maalaisjärkeen perustuvaa valmennusta ja esimerkkinä toimimista.

Yhdysvaltalainen koripallovalmentaja Mike Krzyzewski kirjoitti kirjassaan ”Building a World-Class Team” vuonna 2009 seuraavasti:  “Ihmiset haluavat reseptejä. Reseptit takaavat että jos sinä seuraat näitä ohjeita reseptissä niin lopputulos on kannaltasi myönteinen. Mutta reseptit eivät liity mitenkään tiimin rakentamiseen. Siinä oleellista on käyttää kaikki tarvittava aika tiimin rakentamiseen, tiettyä tarkoitusta varten.”

Krzyzewski jatkaa että matkallaan hän on oppinut hyödyntämään tiimiensä jäsenistä heidän parhaita ominaisuuksiaan. Jokainen hänen johtamansa tiimi on ollut erilainen. Ihmiset siinä ovat olleet erilaisia, kuten myös tilanteet, tavoitteet ja vaatimukset.

Jokainen tiimi on aluksi “joukko ihmisiä, joilla on oma tapa toimia ja ajatella. Kullakin heistä on myös oma historiansa”

Tiimi-ajattelua ei synny automaattisesti. Sen syntymisessä hyvä kommunikaatio näyttelee pääosaa. Miltei kaikki mitä hyvä tiimi vaatii liittyy kommunikaatioon – kunnioitus, luottamus ja yhteisymmärrys – ja rakentaminen alkaa katsekontaktilla .

Krzyzewski jatkoi… “Katsekontakti on tärkeää. On vaikea olla kertomatta totuutta kun katsot toista suoraan silmiin. Se on nopea tapa rakentaa luottamuksen tunnetta. Se on myös näyte kunnioituksesta. Keskinäinen kunnioitus on yksi tärkeimmistä avaimista menestyksekkään tiimin luomisessa”. 

Ihmislähtöiset johtajat ja valmentajat jakavat nämä samat näkemykset. Hyvässä tiimin johtamisessa on kyse ajattelevien ihmisten johtamisesta. Johtajalla täytyy olla näkemys suunnasta mutta hän ei voi tietää etukäteen ihmisiin liittyviä muuttuvia tekijöitä. Eikä mikään käsikirja niitä asioita kerro.

Ihmisiä ei voi johtaa käsikirjan opein. Tai tosiasia lienee että ihmiset eivät halua että heitä johdetaan niin.

Ja loppuun amerikkalaisen jalkapallon valmentajan Pete Carrollin filosofiasta pari riviä: ”Jokainen suuren egon omaava tähtipelaajakin haluaa kuulua johonkin joka on suurempaa kuin hän itse. Sinun tulee johtajana ja valmentajana katsoa heitä kaikkia silmiin, kunnioittaa sitä että he ovat ainutlaatuisia ihmisiä ja miettiä heidän taustojaan, sitä mistä hän tulee… Ja antaa heidän itse oivaltaa nämä asiat”.

J

os haluat apua tiimihengen ja yhteisen suunnan rakentamisessa sinun yhteisölle tai tiimille niin ota yhteyttä

Mikko +358 40 770 8490 tai mikkotanner@hotmail.com