Kipinä tähän kirjoitukseen syntyi Itsenäisyyspäivän viikonloppuna 2015. Luin ansiokkaan blogikirjoituksen eräästä kirjasta jonka päähenkilön ja lajin tunnen. Blogikirjoituksen alkuperustelut menivät tähän suuntaan: “En tunne XXX lajina juuri lainkaan, mutta kirjan yleisempien johtamiseen liittyvien teemojen…” Eli vaatiiko johtamisen ideoiden parhaiden käytäntöjen oivaltaminen toimialakokemusta? Mielestäni ei.

• Ravintolapäällikkö tekee onnistumisen muiden ihmisten kanssa
• Orkesterin kapellimestari tekee onnistumisen muiden ihmisten kanssa
• Bisneksen kasvujohtaja tekee onnistumisen muiden kanssa

Miten kattavia johtamisen yleisimmät teemat ovat ja miksi johtaminen on toimialariippumatonta? Itse asiassa johtaminen voisi olla oma toimialansa mutta siitä ei vain puhuta omana toimialana (esim. Suomessa ei ole tietääkseni ”Johtamisenliittoa” etujärjestönä).

Isojen egojen johtaminen

Kööpenhaminassa Tanskassa on ravintola Noma, joka sulkee ovensa tietääkseni nyt vuodenvaihteessa. Se on valittu muutamana vuonna maailman parhaaksi ravintolaksi. Tämän kirjoituksen aiheen kannalta Noman menestyksellä tai julkisuudella ei ole väliä. Heidän johtamisfilosofiasta saa kuitenkin ajatuksia toimialariippumattomaan johtamiseen.

Paikan Chef de cuisineksi tuli joitain aikoja sitten Daniel Giusti. Häntä ennen tehtävässä oli Matt Orlando. Molemmat muuten yhdysvalloista… Kun Orlando näki Giustin ensimmäisen kerran hän kommentoi tilannetta näin: ”näin, että Giustilla on kulinaariset taidot kunnossa mutta hänellä oli myös temperamenttia jota tarvitaan kun johdetaan yli 40 suurta egoa ravintolabisneksessä (hän tarkoitti Noman keittiötä). Orlando jatkoi: ”kokkaaminen on se helppo juttu. Ihmisten johtaminen tässä on se vaikea osa ja henkisesti vaativaa”. Hänen mukaansa ”Giusti kunnioitti kaikkia ja voitti näin myös kaikkien kunnioituksen”

Kasvujohtaminen bisneksessä

Tästä ei tarvitse montaa sanaa kirjoittaa sillä maailma on täynnä kommentteja tähän aiheeseen liittyen. Yleisesti voi todeta, että kasvujohtajalla on visio kasvusta ja motivaatio pyrkiä siihen. Hänellä on kyky innostaa, hän on luova ja innovatiivinen, hän on hyvä henkilöjohtaja ja suhtautuu muutoksiin kehittävästi, hän pärjää ihmisten kanssa ja hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot.

Nämä kaikki edellä mainitut asiat liittyvät ihmisiin ja ihmisten kanssa toimimiseen joten toimialariippumattomuus pitää vielä pintansa.

Maestro innostajana

Poimin tähän kiteytyksen Savon Sanomien mielipideosastolta vuodelta 2014. Aiheena kirjoituksessa ”johtaminen” ja kirjoittajana Somen hyvin tuntema @soalmila.

Kirjoituksen lopussa lukee näin… ”Mutta koko touhun ydin on näkemys esitettävästä musiikista. Kun johtaa, on sen välittyminen orkesterille harjoitustyön kautta kaikista tärkein asia se, joka panee kutsumaan maestron uudestaankin innostajaksi”

Ja kirjoitus päättyy näin. Ja tuossapa orkesterin johtamisesta voisi jakaa oppia niin yritys- kuin julkishallinnon maailmaan. Näkemys ja innostavuus vievät pitkälle.

Johtaminen ja ihmisten kanssa toimiminen

Joskus on vaikea hahmottaa sitä mielipidettä että johtaminen olisi jotenkin toimialariippuvaista. On totta että eri aloille kerääntyy eri motiivein varustautuneita ihmisiä (esim. hoivahenkilöitä, huippu-urheilijoita, harrastelijoita, taiteilijoita, jne..) mutta loppupelissä kaikki ovat ihmisiä ja he kaikki odottavat samankaltaisia asioita. He odottavat että heidät huomioidaan, heidät kohdataan ihmisinä eikä suorittavina robotteina ja että heitä arvostetaan. Muitakin adjektiiveja varmasti on mutta näillä mennään jotta kaikkea ihmisyyteen liittyvää ei tarvitse kirjoittaa.

Ja loppuun kommentti legendaariselta nyrkkeilyvalmentajalta Cus D’amatolta. Hän kommentoi nyrkkeilyä näin – ”nyrkkeily on 75% mentaalia ja vain 25% fyysistä nyrkkeilyä”. Eli.. Jos nyrkkeilyssä valmentaminen on enemmän ihmisen henkisten ominaisuuksien kehittämistä kuin nyrkkien lyöntiratojen valmentamista niin eiköhän se ole kaikissa muissakin paikoissa ihan sama juttu. Me voimme oppia toisilta toimialoilta ja toisten ihmisten ajatuksista paljon enemmän kuin nyt on tapana. Substanssilla on väliä, mutta vähemmän kuin sillä muulla.