Välittäminen kuuluu ihmisten väliseen toimintaan. Menestystä tavoittelevissa tiimeissä välittäminen näkyy pyyteettömänä toisten puolesta tekemisenä. Se on palvelemista ja tekemistä ilman, että siitä odotetaan henkilökohtaista palkintoa. Välittämistä tapahtuu etenkin luottamuksen ja yhteisen vastuun ilmapiirissä. Silloin välittämisen ”palkintona” välittäjälle on arvostus ja kunnioitus muiden tiimiläisten silmissä.

Avainsana välittämisessä on empatia, ei sympatia. Empatia pitää sisällään kommunikaatiota, vuorovaikutusta ja toisen henkilön tilanteen ymmärtämistä. Sympatia ei välttämättä näy ulospäin ollenkaan.

Legendaarinen edesmennyt koripallovalmentaja John Wooden totesi välittämisestä näin: “Etsi tilanteita jossa voit näyttää että välität. Pienimmät teot voivat johtaa suurimpiin tekoihin”. Välittäminen on siis tekoja.

Välittäminen ilmenee menestyvissä tiimeissä eri asioiden yhteydessä eri tavoin.

1. Rehellisyys: Välittäminen kuuluu rehellisyyteen perustuvaan vuorovaikutukseen. Toisista välittäminen näkyy ja tuntuu. Välittämisen ”kohde” aistii välitetäänkö hänestä. Eikä välittämistä voi näytellä.

2. Intohimo: Intohimo auttaa yhteiseen innostavaan päämäärään pääsemisessä. Intohimo näkyy toisille tiimiläisille tunteena ja tekemisen palona. Intohimolla varustettu ihminen on loistava esimerkinnäyttäjä. Tämä intohimon voima pitää saada tukemaan yhteisen päämäärän saavuttamista, toisista välittäen ja uhrauksia tehden. Menestystä tavoittelevassa tiimityössä kyse on meistä, ei minusta. Yhdessä olemme enemmän, yksittäisinä ihmisinä vähemmän.

3. Tiimityö: Edesmenneen koripallovalmentaja John Woodenin johtamistapaan kuului se, että hän tuli erittäin läheiseksi niiden tiimiläisten kanssa, jotka eivät olleet tiimin parhaita pelaajia. Näin toimimalla hän halusi näyttää, että hän arvostaa heitä ja välittää heistä. Tiimin yhteenkuuluvuuden tunne parani entisestään. Wooden ja hänen vaimonsa käsittelivät Woodenin joukkueissa pelaavia pelaajia siten kuin he olisivat heidän omia lapsiaan. Tämä oli todellista aitoa välittämistä, yksilöiden ja tiimin parhaaksi.

Haluamme melkein poikkeuksetta kuulua yhteisöön tai tiimiin, jossa meistä välitetään ja jossa meitä kohdellaan tasapuolisesti, kunnioittaen, arvokkaasti ja huomaavaisesti

4. Tavoitteet ja päämäärä: Menestyvissä tiimeissä on yhteinen vastuu tavoitteiden saavuttumisesta. Yhteinen vastuu on muodostunut ihmislähtöisestä kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta, eli kuuntelusta, välittämisestä ja empatiasta (toki ihmislähtöiseen johtamiseen kuuluu paljon muutakin). Jotta tiimi lähtee yhteisrintamassa yhteisen tavoitteen perään, tulee toisista välittämisen olla johtamisen ja tiimityön ytimessä.

5. Lojaalisuus: Lojaalisuus on yhteisen vastuun takuusana. Yhteisen vastuun syntyyn vaikuttaa se, minkälainen luottamus tiimiläisillä on toisiaan kohtaan. Kun tiimiläiset luottavat toisiinsa, syntyy yhteiseen tekemiseen lojaalisuutta ja tiimiläiset välittävät toinen toisistaan. Tämän tulee näkyä myös johtamisessa. Haluamme melkein poikkeuksetta kuulua yhteisöön tai tiimiin, jossa meistä välitetään ja jossa meitä kohdellaan tasapuolisesti, kunnioittaen, arvokkaasti ja huomaavaisesti. Tässä haaste meille kaikille jokaiseen vuorovaikutustilanteeseen.

6. Nöyryys: Välittävässä tiimikulttuurissa kaikki työ on yhtä arvokasta. Koripallovalmentaja John Wooden esimerkiksi siivosi koripallokentän opiskelijoiden kanssa aina sillöin tällöin. Tällä tekemisellä hän halusi näyttää, että mikään rooli joukkueessa ei ole päävalmentajan alapuolella. Samoin hän edellytti pelaajiltaan kunnioitusta kaikkia niitä henkilöitä kohtaan, jotka jossain vaiheessa olivat heidän kanssa tekemisissä, eli lentoemännät, hotellien työntekijät, tarjoilijat, siivoojat, vahtimestarit, jne..

John Wooden opetti pelaajilleen että “te olette yhtä hyviä ihmisiä kuin kaikki muut, mutta ette yhtään parempia kuin he”. Tällä nöyrällä ja toisista välittävällä johtamistyylillä valtakunnan kaikki parhaat tiimi-orientoituneet pelaajat halusivat hänen joukkueeseensa.

John Woodenin harjoittama johtamistyyli johti hänen aikanaan siihen, että sekä pelaajat että joukkueen kannattajat olivat hänelle läheisiä sekä rationaalisesti (hänen taitonsa koripallovalmentajana) että emotionaalisesti (hänen taitonsa kunnioituksessa, tasapuolisuudessa, empaattisuudessa ja nöyryydessä).

Vuoden 2017 Nordic Business Forumissa vieraillut Patrick Lencioni puhui yritystoiminnan osalta tästä aivan samasta asiasta. Yhteisöjen menestys rakennetaan ihmisten välisen toiminnan kehittymisen kautta, ei ainoastaan rationaalisiin asioihin keskittymällä (tämä tarkennettu kuvassa)

Ihmislähtöisestä yhdessä tekemisestä puhutaan meillä Suomessakin paljon. Ihmislähtöinen johtaminen ja tiimityö ei kuitenkaan ole kaikille ihmisille luontaista ja itsestäänselvää.

Tähän loppuun voi vielä sanoa, että kun valmentava ihmislähtöinen johtaminen ja tiimityö yleistyy, monen yrityksen yhteishenki paranee ja sillä on suora vaikutus mm. työhyvinvointiin Suomessa. Sillä on myös suora vaikutus tuloksellisuuteen. Kun ihmiset voivat hyvin ja yhteisön yhteishenki on hyvässä kunnossa, työskentelevät yhteisössä olevat ihmiset myös motivoituneesti kohti yhteistä tavoitetta ja päämäärää.

 

Jos haluat apua ihmislähtöisen johtamisen, tiimihengen ja/tai yhteisen suunnan rakentamisessa sinun tiimillesi tai yhteisöllisi niin ota yhteyttä. Mikko +358 40 770 8490 tai mikkotanner@hotmail.com